Suomessa on hyvä metsien suojelutilanne – Vapaaehtoiset suojelukeinot turvaamaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta

Tiedotteet |

Suomessa metsien suojelu on tehokasta kansainvälisestikin tarkasteltuna. Tiukasti suojeltujen metsien määrä vastaa yli puolta Belgian pinta-alasta. Etelä-Suomen täydentävään suojeluun soveltuvat parhaiten vapaaehtoiset menetelmät.

Tiukan suojelun piirissä on Suomessa enemmän metsää kuin missään muussa EU-maassa: 7,6 prosenttia metsäalasta. Tämä vastaa yli puolta Belgian pinta-alasta. Metsien suojelu on keskittynyt valtion metsiin Pohjois-Suomessa, missä metsistä on suojeltu 13,4 prosenttia. Etelä-Suomessa metsistä on suojeltu 1,4 prosenttia.

Tiukan suojelun piirissä olevat metsät on rajattu täysin talouskäytön ulkopuolelle. Alueella voidaan hoitaa ja ennallistaa luonnonympäristöjä. Näihin metsiin kuuluvat esimerkiksi luonnonpuistot, kansallispuistot, suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ja luonnonsuojelulailla suojellut Natura 2000 -alueet. Tiukasti suojeltuja metsiä ovat myös mm. yksityismaiden luonnonsuojelualueet ja erämaa-alueiden luonnontilaisina säilytettävät osat.

Eurooppa-tasoista monimuotoisuustyötä

Euroopan metsäministereiden määritelmän mukaan kestävä metsätalous on metsien ja metsämaiden käyttöä niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus säilyttäen. Kestävälle metsätaloudelle on myös tunnusomaista mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille.

Suomen metsäteollisuus edistää taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää metsätaloutta esimerkiksi suojelemalla luonnon monimuotoisuutta, turvaamalla metsäekosysteemien ekologisia toimintoja sekä ylläpitämällä ja edistämällä metsävaroja ja puuntuotantoa.

Suomen Natura 2000 -verkosto on osa koko Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. 97 prosenttia Suomen Natura-alueista on jo kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin. Euroopan Unionin komissio on hyväksynyt Suomen Natura 2000:n, mikä osoittaa, että Suomessa suojelun taso on suotuisa eli populaatioiden ja elinympäristöjen säilyminen pitkällä aikavälillä on EU:n kriteereillä mitaten turvattu.

Talousmetsissä vaalitaan monimuotoisuutta

Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia on metsätalousmaata. Yli 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsiä, joiden käsittely on ratkaisevaa metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta.

Suomessa metsien käyttöä ohjaa jo vuonna 1886 ensimmäisen kerran laadittu metsälaki. Lakiin sisältyy säädöksiä hakkuutavoista ja -edellytyksistä ja se velvoittaa perustamaan hakatun metsän tilalle taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon sekä määrittelee metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ja turvaa niiden säilymisen.

Lain lisäksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimat ja yleisesti käytössä olevat metsänhoidon suositukset ohjaavat talousmetsien käsittelyä ja monimuotoisuuden turvaamista. Metsänkäsittelyn yhteydessä Suomen metsissä esimerkiksi säästetään uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä ja lehtipuita sekä pyritään lisäämään lahopuun määrää. Metsien uudistamisessa käytettävät kotimaiset puulajit turvaavat osaltaan kestävää metsätaloutta. 95 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu.

Monimuotoisuuden turvaamiseksi metsäteollisuus toteuttaa vastuullista puunhankintapolitiikkaa sekä kouluttaa henkilöstöään metsäympäristöön liittyvissä asioissa. Yrityksissä on käytössä ympäristö- ja laatujärjestelmät sekä puun alkuperän hallintajärjestelmät, jotta ympäristönhoidon korkean taso voitaisiin turvata. Metsäteollisuus myös rahoittaa metsä- ja monimuotoisuustutkimusta.

Vapaaehtoiseen metsiensuojeluun valtion rahoitusta

Metsien vapaaehtoinen suojelu on todettu tutkimuksissa edulliseksi ja hyväksytyksi tavaksi vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan vapaaehtoisen suojelun kielteiset taloudelliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin perinteisen suojelun. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan metsänomistajat suhtautuvat vapaaehtoisiin suojelukeinoihin myönteisesti. Lisäksi kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että metsien suojelun tulee perustua ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn puitteissa on kehitetty hyviä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia, joilla metsänomistajat sitoutuvat elinympäristöjen luontoarvojen säilyttämiseen. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen voidaan tehokkaimmin toteuttaa vapaaehtoisin toimin ja olemassa olevien suojelualueiden ennallistamisella. Täsmäsuojelu on kustannustehokas tapa turvata metsäluonnon monimuotoisuutta ja edistää kestävää metsätaloutta.

Etelä-Suomen metsien vapaaehtoinen suojelu on tarkoituksenmukaista myös, koska valtaosa metsistä on yksityisten kansalaisten omistamia ja maiden lunastaminen suojelualueiksi vaatisi valtiolta epärealistinen paljon varoja. Valtion tulisi varata budjettiinsa varat vapaaehtoisten suojelualueiden hankintaan. Myös nykyisten suojelualueiden hoito on taattava riittävällä rahoituksella ja monimuotoisuuden tutkimusta on jatkettava.