Suomen päätös tukea laivaliikenteen typpisääntelyä heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä

Tiedotteet |

Suomi on hyväksynyt Itämeren laivaliikenteen typpipäästöjen kiristämisen. Rajoituksen ympäristöhyödyt ovat vaatimattomia, mutta teollisuudelle se merkitsee kuljetuskustannusten nousua.

Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Helcomin kokouksessa tänään Suomi puolsi Itämeren maiden yhteisen ns. NECA-hakemuksen lähettämistä kansainvälisen merenkulun järjestölle IMO:lle.

”Tämä on malliesimerkki siitä, miten Suomessa tehdään yksittäisiä kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä, mutta kilpailukykyä parantavat päätökset ovat kiven alla. Rikkidirektiivin kompensaatiot jäivät aikanaan olemattomiksi, joten on vaikea uskoa, että uudet lupaukset typpisääntelyn kustannuksien kompensoinnista tulevat seuraavalla hallituskaudella täytettyä”, sanoo energiajohtaja Jouni Punnonen Metsäteollisuus ry:stä.

”Hallitus on myös luvannut kompensoida päästökaupasta energiavaltaiselle teollisuudelle aiheutuvia kustannuksia päästökauppakompensaation muodossa. Hallitus voi vahvistaa metsäteollisuuden uskoa valtion toimiin kilpailukykyheikennysten lieventämiseksi ottamalla käyttöön päästökauppakompensaation täysimääräisenä mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti teollisuudella on tällä hetkellä suuri huoli siitä, että myös päästökauppakompensaatio toteutetaan kilpailijamaita heikompana”, jatkaa Punnonen.

Laivojen typpipäästöt ovat 1-2 prosenttia koko Itämeren typpipäästöistä. Typpirajoitteet koskisivat uusia aluksia vuodesta 2021 alkaen. Rajoitusten myötä aluskannan uudistuessa merenkulun typpipäästöt vähenisivät ajan mittaan puoleen nykyisestä. Ympäristöhyödyt jäävät näin ollen sangen vaatimattomiksi.

Metsäteollisuuden tuotteista 90 prosenttia menee vientiin, ja 90 prosenttia kuljetuksista tapahtuu meriteitse. Uudet rajoitukset edellyttävät aluksissa katalysaattoreita, mikä nostaisi rahtihintoja 2-5 prosenttia. Merikuljetuksen rasitteena on jo rikkidirektiivi, jonka kustannukset ovat metsäteollisuudelle 65 – 90 miljoonaa euroa vuodessa. Valmisteilla on myös sääntelyä merenkulun hiilidioksidipäästöihin ja painolastivesiin liittyen.

Eduskunta edellytti vuonna 2013 asiaa käsiteltäessä, että typpisääntelystä ja muusta merenkulun ympäristösääntelystä tehdään kattavat vaikutusarviot niin ympäristöhyötyjen kuin teollisuuden kilpailukyvyn ja sitä kautta talouden ja työllisyyden osalta. Kokonaisarviota vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty.

”Suomi on jälleen kerran lähtenyt mukaan sääntelyhankkeiseen, jonka vaikutuksia ei tunneta laaja-alaisesti”, tiivistää Punnonen.

Lisätietoja: energiajohtaja Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry, puh. 040 720 4256