Suomen metsien kasvu on viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan noin 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien kasvu on ylittänyt vuotuisen puuston poistuman jo 1970-luvulta lähtien, eli Suomen metsävarat kasvavat joka vuosi. Kasvavan puumäärän myötä metsiin sitoutuneen hiilen määrä kasvaa, joten metsävarojen kasvu on tärkeässä roolissa myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana metsiemme puuston tilavuus on kasvanut yhteensä noin miljardilla kuutiometrillä.

Metsävarojen kasvu on tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Vuonna 2022 runkopuun hakkuukertymä oli noin 75 miljoonaa kuutiometriä. Tästä metsäteollisuuden puunkorjuun osuus oli 64 miljoonaa kuutiometriä. Loput noin 11 miljoonaa kuutiometriä koostui energiapuusta, polttopuusta ja kotitarvepuusta. Puuston kokonaispoistuma sisältää hakkuiden lisäksi muun poistuman, kuten esimerkiksi metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun. Muu poistuma oli vuonna 2022 arviolta noin 14 miljoonaa kuutiometriä muodostaen tärkeän lahopuulähteen metsien monimuotoisuuden turvaamiselle.

Metsävarojen kasvu on tulosta aktiivisesta metsien hoidosta ja puustopääoman kasvusta. Aktiivinen metsien uudistaminen, jalostettujen taimien ja siementen käyttö, oikea-aikainen taimikonhoito, lannoitus ja oikea-aikaiset harvennushakkuut lisäävät kasvua. Merkittävän lisän kasvuun ovat tuoneet viime vuosikymmeninä tehdyt toimenpiteet vesitalouden säätämiseksi turvemailla. Myös ilmastonmuutos on lisännyt toistaiseksi Suomen metsien kasvua. Ilmastonmuutos lisää kuitenkin myös metsätuhojen riskejä, joten metsien terveydestä ja kasvukunnosta tulee jatkossa pitää entistä parempaa huolta.

Metsävarojen suotuisa kehitys mahdollistaa puun käytön lisäämisen. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan runkopuun korjuuta voitaisiin nostaa 80,5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa heikentämättä hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Tilasto: metsävarat