Suomen metsäteollisuusyritykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä laillisen puunhankinnan puolesta

Tiedotteet |

Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat kehittäneet 1990-luvulta lähtien menetelmiä puun alkuperän seuraamiseksi. Alkuperän seuraaminen perustuu muun muassa sertifioituihin järjestelmiin, joiden toimivuuden puolueettomat tarkastajat todentavat. Yritysten käytössä olevien järjestelmien peruslähtökohtana on, että puunhankintaketjun toimijat noudattavat kunkin maan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Ensimmäiset alkuperäjärjestelmät rakennettiin 10 vuotta sitten, kun tuontipuun määrät alkoivat kasvaa. ”Aluksi haluttiin varmistaa, ettei puuta tule arvokkailta luontoalueilta tai vanhoista metsistä. Hakkuulupien ja alkuperätietojen ohella ryhdyttiin keräämään informaatiota myös ympäristön- ja metsänhoidosta.”, kertoo metsäasiantuntija Anu IslanderMetsäteollisuus ry:stä.

Monipuoliset menettelyt puun alkuperän todentamiseksi

Yritykset laativat tuontipuun toimittajan kanssa toimitussopimuksen. Sopimuksessa tuontipuun toimittaja sitoutuu ilmoittamaan ostajalle toimittamansa puun alkuperän. Sopimus myös velvoittaa toimittajaa noudattamaan suomalaisten metsäteollisuusyritysten asettamia puunkorjuun ympäristövaatimuksia.

Puuntoimittaja ilmoittaa ostajalle jokaisen tuontipuuerän hakkuualueen sijainnin maastossa. Sijaintiin kiinnitetään erityistä huomiota, jos hakkuualue sijaitsee suojelualueen läheisyydessä. Viranomaisen myöntämä hakkuulupa varmistaa tuontipuuerän laillisuuden.

Metsäteollisuusyritykset tarkastavat tuontipuun toimittajan antamien tietojen oikeellisuuden maastokäynnein. Tarkastukset kohdistetaan hakkuutyömaille ja niillä tehtyihin metsänhoitotoimenpiteisiin. Toimitettujen puuerien tiedot tallennetaan ostajan tietokantaan ja karttajärjestelmään, joihin on merkitty myös suojelualueet. Maastokäyntien avulla varmistetaan, että hakkuu on tapahtunut laillisesti ja hakkuuluvan mukaisesti.

Maastokäyntejä ja tarkastuksia tehdään erityisesti merkittävimpien puun toimittajien ja uusien toimittajien hakkuutyömailla. Tarkastuksia tehostetaan, jos puuntoimittajan toiminnassa havaitaan puutteita. Suomalaisten metsäteollisuusyritysten lisäksi maastokäyntejä tekevät myös puolueettomat sertifiointiyritykset. Sertifiointiyritykset voivat näin todentaa alkuperäisjärjestelmien toimivuuden.

Paikallinen viranomainen myöntää venäläiselle puunkorjuuyritykselle hakkuuluvan. Siihen on merkitty hakkuualueen sijainti, hakkuutapa ja arvio hakattavasta puumäärästä. Hakkuun jälkeen paikallinen metsäviranomainen tarkistaa työmaajäljen ja hakatun puun määrän. Tieto kultakin hakkuualueelta toimitetusta puumäärästä puutavaralajeittain seuraa koko kuljetusmatkan rajalla sijaitsevaan terminaaliin, missä puuerä vielä kerran tarkastetaan. Kaikilla puun tuojilla on Venäjällä useita puunhankintaan osallistuvia toimihenkilöitä, joista osa kiertää hakkuutyömaita tarkastuksia eli auditointeja tekemässä. He varmistavat, että hakkuut suoritetaan luvan mukaiselta alueelta, ja että paikallista lakia sekä ympäristösäännöksiä noudatetaan. Auditoijat tarkastavat tilanteen aina paikan päällä, jos esimerkiksi hakkuuluvassa tai puun logistiikassa ilmenee jotakinepäilyttävää.

”Keskeisellä sijalla on myös venäläisten alihankintayritysten henkilökunnan kouluttaminen. Työturvallisuutta, ympäristötietoisuutta ja puutavaran laatua parannetaan myös tuottamalla venäjänkielistä informaatiota. Paikallisella, käytännön tasolla tehtävällä yhteistyöllä päästään myös pureutumaan huomattavasti tehokkaammin mahdollisten laittomuuksien syihin," metsäasiantuntija Anu IslanderMetsäteollisuus ry:stä täydentää.

Metsäteollisuus on myös aloittanut WWF Suomen ja Venäjän kanssa yhteistyön laillisen puunhankinnan edistämiseksi. WWF tunnustaa, että Suomen metsäteollisuuden puun alkuperän hallintajärjestelmät ovat yksi tehokkaimmista keinoista tukea laillisen puun hankintaa. Suomen metsäteollisuus sitoutuu edistämään nykyisten alkuperänhallintajärjestelmien kehittämistä edelleen paikallisten osallistavien prosessien ja kansainvälisen vuoropuhelun avulla laittomuuksien tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä järjestelmien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. WWF ja Metsäteollisuus ry ovat myös päättäneet perustaa työryhmän kehittämään edelleen puun alkuperän hallintajärjestelmiä.

Yritykset noudattavat paikallista lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä

Ulkomaiset yritykset toimivat paikallisen lainsäädännön ja viranomaismääräysten mukaisesti. Toimintaa voidaan kehittää mm. sidosryhmäyhteistyön avulla. "Venäjällä valmisteilla olevan uuden metsälain odotetaan muuttavan käytännön, jonka mukaan sama viranomainen on sekä vastannut metsien käytöstä että valvonut sitä”, Islander toteaa.

Laittoman puun väljä määritelmä on myös antanut sijaa tulkinnoille. "Puuta Venäjältä hankkivan teollisuuden keskeinen tehtävä on varmistaa, että hakkuut, joista raaka-aine tulee, on toteutettu lakien mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten yritykset ovat ensisijaisesti luoneet omat järjestelmänsä. Jos laittomaksi hakkuuksi halutaan määritellä myös eriä, joita kuljetettaessa rekassa on ylikuorma tai ajetaan ylinopeutta ja edellytetään, että teollisuus hoitaisi tällaistakin lain valvontaa, ollaan hakoteillä", toteaa Islander jatkaa.

Viime marraskuussa Pietarissa pidetyssä hallitusten välisessä konferenssissa keskusteltiin laajasti laittomien hakkuiden tuomista ongelmista. Kokouksessa teollisuus ja ympäristöjärjestöt olivat yksimielisiä siitä, että lakien valvonta on viranomaisten, ei puuta ostavan teollisuuden tehtävä. "Jos korruptio on ongelma, vain lainsäädännön ja hallintokulttuurin kehittäminen, kaikinpuolinen avoimuus ja sidosryhmien välinen yhteistyö voivat edesauttaa sellaisten laittomuuksien paljastumista", toteaa Islander.

 Lisätietoja:

Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry., puh. (09) 132 6678
Sähköposti: etunimi.sukunimi@forestindustries.fi