Suomen metsäteollisuuden historia 1600-luvulta nykypäivään ainutlaatuisena kirjasarjana

Tiedotteet |

Vuonna 1989 Suomen Metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Matti Pekkasen aloitteesta käynnistettiin tutkimushanke, jonka tavoitteena oli tarkastella metsäteollisuuden – ja laajemminkin metsien kaupallisen ja teollisen hyödyntämisen – vaikutuksia Suomen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä toisaalta pohtia, miten Suomi yhteiskuntana ja poliittisena järjestelmänä on muovannut metsäteollisuuden toiminnan edellytyksiä. Ensimmäisen teoksen jälkeen hanke keskeytyi vuosikausiksi, mutta Metsäteollisuus ry:n silloinen toimitusjohtaja Timo Poranen pani suunnitelman uudestaan vireille 2000-luvun alussa. Kirjasarja on kirjoitettu Helsingin yliopiston historian laitoksella professori Markku Kuisman ohjauksessa.

Nyt tästä ainutlaatuisesta historianteossarjasta on ilmestynyt neljä osaa ja viides ja viimeinen osa julkistetaan vuoden päästä, kun Metsäteollisuus ry täyttää 90 vuotta.

Tervasta nanoteknologiaan 

Terva oli 1600-luvulla Suomen ensimmäinen strateginen vientituote, mutta jo 1700-luvulta lähtien vesisahoissa sahatut lankut ja laudat tarjosivat rakennus- ja raaka-ainetta Länsi-Euroopan kasvaville kaupungeille, kaivoksille ja telakoille. Sahateollisuuden voimakas läpimurto 1800-luvun puolivälissä veti Suomen uudenlaiselle kehitystielle. 1900-luvun alussa saha- ja paperiteollisuus muodostivat kokonaisuuden, jonka avulla rakennettiin suomalaista taloudellista hyvinvointia. Tärkeä käännekohta oli 1900-luvun puoliväli, jolloin sotakorvausten vauhdittama metalliteollisuus ryhtyi valmistamaan myös paperikoneita. Näin sai alkunsa maailmallakin ainutlaatuinen metsäklusteri, joka yhä edelleen tuo Suomelle aineellista hyvinvointia.

Tällä hetkellä – kuten myös monesti ennen – suomalainen metsäteollisuus on mittavien haasteiden edessä. "Kuinka vahvistaa kilpailukykyä tilanteessa, jossa kustannukset nousevat, hinnat laskevat ja kilpailu kiristyy", kysyy Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Hän uskoo vahvasti, että vastaukset löytyvät jälleen kerran suomalaisesta osaamisesta ja sisusta sekä tehostamalla toimintaa ja kehittämällä uusia tuotteita ja ratkaisuja ihmisten tarpeisiin.

"Suomen metsäteollisuuden historiaa valottavat teokset osoittavat, että ala on noussut muutosten ja kriisienkin kautta maailman johtavaksi osaajaksi ja edelläkävijäksi löytämällä monia uusia käyttökohteita niin puu-, paperi- ja kartonkituotteille kuin niiden jatkojalosteillekin", Anne Brunila sanoi sarjan kolmannen ja neljännen osan julkistamistilaisuudessa 21.11. Helsingissä. "Emme kuitenkaan vielä tunne puun kaikkia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen voimme edelleenkin pysyä maailman kärjessä. Uusimpia valtauksia tulevat olemaan muun muassa nanoteknologia, älyominaisuudet ja erilaiset materiaaliyhdistelmät. Uusiutuvasta raaka-aineesta, puusta, saatavat tuotteet ja palvelut antavat vielä monille suomalaisille sukupolville vaurautta ja hyvinvointia, kunhan pidämme huolta metsäsektorin koko arvoketjun kilpailukyvystä."

Metsäteollisuuden menestystarina kirjoina

Sarjan ensimmäinen osa, professori Markku Kuisman kirjoittama Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 ulottuu kolmelle vuosisadalle, jonka kuluessa Suomi integroitui länsieurooppalaiseen talousjärjestelmään metsätuotteiden viennin välityksellä, moderni saha- ja paperiteollisuus syntyi ja suuret metsäyhtiöt muodostuivat.

Toisen osan Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920-1939 kirjoittaja on dosentti Kai Häggman ja se valmistui vuonna 2006. Maailmansotien välinen aika oli itsenäisen Suomen rakennuskautta, jota luonnehtivat taloudellinen nationalismi, syvä lama, vahvat kansainväliset kartellit ja diktatuurin nousu, mutta myös nopea yhteiskunnallinen kehitys, jossa metsäteollisuuden ripeällä kasvulla oli suuri merkitys.

Sarjan kolmannen osan Paperipatruunat. Metsäteollisuus sodassa ja jälleenrakentamisessa 1939-1950 on kirjoittanut FT Juhana Aunesluoma ja neljännen osan Läpimurto. Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa 1950-1973  FT Niklas Jensen-Eriksen. Nyt julkistetut kirjat kolme ja neljä kertovat toisen maailmansodan ajasta jälkivaiheineen sekä Suomen talouskasvun ja kauppapoliittisen integraation ajoista, jolloin kurottiin umpeen elintasokuilua läntiseen Eurooppaan. Ajanjakso on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että kirjoittajat ovat voineet haastatella aikalaisia, nykyisen metsäteollisuutemme menestyksen rakentaneita edelläkävijöitä.

Vuonna 2008 ilmestyvässä sarjan viimeisessä osassa Kriisi ja kumous – Metsäteollisuus öljykriisistä globaalikapitalismiin tullaankin jo lähelle nykypäivää ja se koostuu useiden eri kirjoittajien analyyseistä ja aikalaisnäkemyksistä.

Metsäteollisuus ry on rahoittanut hankkeen ja teossarjan kustantaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.