Suomen metsät ovat monikäyttöisiä

Tiedotteet |

Suomalaisilla on pitkä yhteiselo metsän kanssa. Metsä on muinoin tarjonnut ihmiselle elinpiirin, suojaa, ravintoa, riistaa, polttopuita, tarveaineita rakentamiseen ja vapaata alaa viljelysmaan raivaukseen.

 

Myöhemmin se on antanut vakaata työtä ja toimeentuloa – yhä välillisesti ja välittömästi sadoille tuhansille ihmisille.

Tervanpoltto oli Suomessa ensimmäistä teollista toimintaa 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka, mutta varsinainen metsäteollisuuden läpimurto käynnistyi noin 150 vuotta sitten. Höyrykäyttöiset sahat, puuhiomot sellu- ja paperitehtaat loivat perustan suomalaiselle hyvinvoinnille, joka jatkuu edelleen.

Suomessa on jo vuosisatojen ajan totuttu metsän taloudelliseen käyttöön. Talousmetsät ovat toimineet yhtäaikaisesti virkistysmetsinä. Samoilta alueilta on hakattu puita ja samalla on metsän eri kehitysvaiheessa kerätty muita luonnonantimia, kuten majoja, sieniä ja rauhoittamattomia luonnonvaraisia kasveja.

Kehitys on ollut kestävää. Siksi suomalaiset tutkimusten mukaan arvostavat metsien käyttöä myös teollisuuden raaka-aineena. Metsä on Suomen tärkein luonnonvara, ja erityisen tärkeä se on haja-asutusalueiden asutuksen säilymiselle.

Talousmetsissä saa kuka tahansa kulkea vapaasti

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on edelleen voimassa niin sanottu jokamiehen oikeus. Se antaa muillekin kuin suomalaisille oikeuden liikkua lihasvoimin vapaasti kenen tahansa omistamissa metsissä. Marjoja ja sieniä saa poimia vapaasti, ja tilapäinen leiriytyminen on sallittua.

Ilman maanomistajan lupaa ei metsässä saa ajaa moottoriajoneuvolla eikä tehdä tulta, eikä muutenkaan aiheuttaa vahinkoa. Jokamiehen oikeudet on rajoitettu ainoastaan tiukasti suojelluissa metsissä, kuten luonnon- ja kansallispuistoissa. Vuosituhansia meillä voimassa ollut jokamiehen oikeus ei ole tunnettu asia muualla maailmassa.

Joka viides suomalainen omistaa metsää

Joka viides suomalainen omistaa itse tai perikunnan jäsenenä metsää, näin suhde uusiutuvaan luonnonvaraamme on myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti tärkeä. Moni on koulutettu metsästä saaduilla tuloilla, samoin kuin Suomi on vaurastunut rinta rinnan metsäteollisuuden kehityksen myötä. Metsä on ollut aiheena ja inspiraation lähteenä loputon kulttuurille ja taiteelle sen eri muodoissaan.

Suomen metsäpinta-ala on Euroopan suurimpia. Jokaista suomalaista kohti on noin viisi hehtaaria metsää. Metsä kasvaa joka vuosi enemmän kuin sitä käytetään. Jokaisen kaadetun puun tilalle on lain mukaan istutettava kaksi, tai uusi puusukupolvi on saatava aikaan kylvämällä tai luontaisesti.

Suomi on metsien suojelun suurvalta

Maassamme on metsämaasta suojeltu yli kahdeksan prosenttia eli lähes kaksi miljoona hehtaaria. Tämä on eniten Euroopassa. Suojelualueet, kuten valtion mailla sijaitsevat kansallispuistot ovat laajoja ja yhtenäisiä verrattuna EU-maiden tasoon.

Etelä-Suomessa on käynnissä Metso-toimintaohjelma, jossa vapaaehtoisilla keinoilla sovitetaan yhteen metsien käyttöä ja suojelua. Vapaaehtoiset toimet ovat sujuva keino edistää suojelua yksityishenkilöiden pitkälti omistamissa metsissä.

Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan suojelualueiden lisäksi myös aivan tavallisissa talousmetsissä. Näissä metsissä talouskäyttö, virkistys ja suojelu kulkevat lomittain ja rinnakkain. Hyvin suunniteltu ja toteutettu metsänhoito mahdollistaa monikäyttöisen rinnakkaiselon, josta meillä Suomessa on vuosien kokemus ja näyttö. Muualla Euroopassa suojelu- ja virkistysmetsät on yleensä tiukasti eroteltu talousmetsistä, usein jopa aitaamalla.

 Teksti: Jyri Makkonen

Kuvat: Metsäteollisuus ry ja Puumies-lehti