Suomen massa- ja paperiteollisuuden päästöt hyvin hallinnassa vuoden 2006 ennätystuotannosta huolimatta

Tiedotteet |

Ennätystuotannosta huolimatta Suomen massa- ja paperiteollisuuden päästöt pääosin vähenivät. Ympäristönsuojeluun käytettiin 130 miljoonaa, josta 46 miljoonaa kohdistui suoraan ympäristönsuojeluinvestointeihin.

Vuonna 2006 massa ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi edelliseen normaalivuoteen (2004) verrattuna. Paperia ja kartonkia tuotettiin yhteensä 14,1 miljoona tonnia ja massoja 13 miljoonaa tonnia.

Päästöt vesistöihin pääosin laskivat

Kiintoaineiden, eli puun ja kuoren osien, kuidun sekä täyte- ja päällystysainejäämien määrä jätevesissä laski yhteensä 21 prosenttia edelliseen normaalivuoteen verrattuna. Biologinen hapenkulutus laski 5 prosenttia ja kemiallinen hapenkulutus yhden prosentin.

Jätevesien sisältämän fosforin määrä laski 3 prosenttia ja typen määrä nousi 7 prosenttia. Jätevesien sisältämän typen ja fosforin päästöjen hallinta on haasteellista, sillä ne ovat kemiallisia alkuaineita ja puu sisältää luonnostaan molempia aineita. Lisäksi typpeä ja fosforia usein myös lisätään jätevesien biologisiin puhdistusprosesseihin, jotta prosessit toimisivat mahdollisimman hyvin. Metsäteollisuuden osuus koko Suomen ravinnepäästöistä on noin 5 prosenttia.

Orgaanisten klooriyhdisteiden ( AOX) kuormitus on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt lähes 90 prosenttia. AOX -yhdisteitä esiintyy luonnossa normaalistikin, mutta niitä syntyy myös sellun valkaisun yhteydessä.  Vuonna 2006 orgaanisten klooriyhdisteiden päästö vesistöihin kasvoi samassa suhteessa tuotannon kanssa eli 4 prosenttia.

Metsäteollisuuden jätevedet puhdistetaan suurimmaksi osaksi biologisilla menetelmillä aktiivilietelaitoksilla. Metsäteollisuus pyrkii tehtaiden tasaiseen ja häiriöttömään käyntiin, mikä on eduksi myös ympäristövaikutusten minimoinnissa. Puhdistuslaitteiden lisäämisen sijaan häiriötilanteiden ennakointi ja hallinta ovat ympäristön kannalta parhaita ratkaisuja.

Suomalainen metsäteollisuus ei ole kriittinen ilman kuormittaja

Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääasiassa peräisin energiantuotannosta, jossa metsäteollisuus on lähes omavarainen. Massa- ja paperiteollisuus käyttää omissa voimaloissaan polttoaineena pääosin kuorta ja puutähteitä sekä sellunkeiton yhteydessä syntyvää mustalipeää. Tämän ansiosta bioenergian osuus on 75 prosenttia metsäteollisuuden energian tuotannosta ja koko Suomen energian tuotannosta 25 prosenttia. Se on moninkertainen verrattuna Euroopan keskitasoon, joka on vain 6,5 prosenttia.

Investoinnit energiatehokkuuteen ja bioenergian käytön lisääminen ovat vähentäneet metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt alle vuoden 1990-tason, vaikka tuotanto on samaan aikaan kasvanut. Vuonna 2006 metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt olivat 5 miljoonaa tonnia. Koko Suomen energiankäytöstä metsäteollisuuden osuus oli 31 prosenttia vuonna 2006.

Metsäteollisuuden osuus Suomen rikki- ja typpipäästöistä on noin 10 prosenttia. Vuonna 2006 rikkidioksidipäästöt laskivat 15 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna ja pelkistyneet rikkiyhdisteet nousivat 10 prosenttia. Tämä nousu johtuu mittaus- ja raportointijärjestelmien kehittämisestä eikä siten ole aiheuttanut hajuhaittojen vastaavaa nousua sellutehtaiden läheisyydessä.

Typenoksidipäästöt ilmaan nousivat 6 prosenttia. Typenoksidipäästöjä aiheutuu energian- ja selluntuotannosta. Typpioksidipäästöjä on vähennetty säätämällä polttoaineiden palo-olosuhteita. Jatkossa erityisesti selluntuotannon typenoksidipäästöjen vähentäminen on ongelmallista, sillä energiantuotantoon tarkoitetut kalliitlaitteistot eivät toimi selluntuotannon haastavissa olosuhteissa. Metsäteollisuusprosessien typpi on peräisin puuraaka-aineesta.

Hiukkaspäästöt ilmaan vähenivät yhteensä 27 prosenttia. Hiukkaspäästöjä vähensi uusien sähkösuodattimen käyttöönotto.

Jätteitä hyödynnetään, mutta lupamenettelyyn tarvitaan ripeyttä

Metsäteollisuus on investoinut vahvasti prosessien materiaalitehokkuuteen, jotta vähemmästä raaka-aineesta saadaan enemmän lopputuotteita. Tämä suuntaus näkyy myös jätejakeiden hyötykäytön tehokkuutena. Kaatopaikkajätteiden määrä on laskenut kolmannekseen 15 vuodessa. Samana ajanjaksona massan- ja paperintuotanto on noussut 50 prosenttia.

Vuonna 2006 metsäteollisuuden kaatopaikoille sijoittaman jätteen määrä kasvoi 9 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Jätteistä yli 40 prosenttia on tuhkaa, jota voidaan hyödyntää mm. kuntopolkujen ja kevyen liikenteen väylien rakennusaineena. Biopolttoaineiden käytön lisääntyessä myös tuhkaa syntyy enemmän. Kaatopaikkajätteiden vähentämisessä tuhkien hyödyntämismahdollisuuksien tehostaminen on ensisijaisen tärkeää.

Jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäytön tehostamista ja tuotteistamista tutkitaan metsäteollisuudessa laajasti.   Tämä tavoite on kirjattu myös metsäteollisuuden tuotantolaitosten ympäristölupiin. Tällä hetkellä tuhkan laajamittaista hyödyntämistä hankaloittaa sen luokittelu jätteeksi, joka aiheuttaa ongelmia hyötykäytössä. Kun tuhkaa käytetään esimerkiksi kevyenliikenteen väylien rakentamisessa, sille tarvitaan ympäristölupa. Lupamenettelyn hitaus jarruttaa ja usein estää kokonaan tuhkan käytön sille hyvin soveltuvissa loppukäyttökohteissa. 

Paperia kerättiin talteen jälleen edellisvuotta enemmän

Vuonna 2006 Suomesta kerättiin talteen 825 000 tonnia paperituotteita, josta 755 250 tonnia käytettiin uudelleen. Kierrätysaste oli Suomessa 68 prosenttia, mikä on erittäin hyvä saavutus harvaan asutussa maassa. Paperituotteita kerättiin talteen noin 157 kiloa jokaista suomalaisista kohti, mikä on 6 kiloa enemmän, kuin vuonna 2005.

Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen

Vuoden 2006 tietoja verrataan vuoden 2004 tietoihin, sillä vuonna 2005 tehtaiden käyntiasteet olivat poikkeuksellisen alhaiset työmarkkinakiistan vuoksi.

Metsäteollisuuden ympäristöjulkaisu 2007 ilmestyy kesäkuun alussa ja on sen jälkeen tilattavissa tai tulostettavissa Metsäteollisuus ry:n nettisivuilta.

Lisätietoja antavat:

ympäristöasiantuntija Fredrik Blomfelt,
puh. 09 132 6640, 040 705 7389

ympäristöpäällikkö Alina Ruonala-Lindgren,
puh. 09 132 6644, 0400 454 241