Suomella on merkittävä rooli ensikuidun tuottajana Euroopan markkinoille

Tiedotteet |

Keräyspaperi on paperinvalmistuksen hyvä ja arvokas raaka-aine, jolle on entistä enemmän kysyntää. Paperia ei voida kuitenkaan valmistaa pelkästään kierrätyskuidusta, vaan mukaan tarvitaan myös ensikuitua. Puukuitua voidaan kierrättää 4 – 6 kertaa

Keräyspaperi on paperinvalmistuksen hyvä ja arvokas raaka-aine, jolle on entistä enemmän kysyntää. Syynä tähän ovat muun muassa kierrätyskuidun hintakilpailukyky, yhä parempi laatu ja monipuolistuvat keräyspaperin käyttökohteet. Kierrätyksen avulla luonnonvaroja käytetään tehokkaasti ja tuetaan kestävää kehitystä. Paperia ei voida kuitenkaan valmistaa pelkästään kierrätyskuidusta, vaan mukaan tarvitaan myös ensikuitua. Puukuitua voidaan kierrättää 4 – 6 kertaa.

Noin puolet Euroopassa käytetystä paperista on valmistettu kierrätyskuiduista. Kierrätyskuitua käytetään eniten pakkausmateriaaleissa ja sanomalehtipaperissa.

Suomessa käytetään lähes kaikki täältä saatavissa oleva kierrätyskuitu.  Kierrätyskuidun osuus Suomessa paperi- ja kartonkiteollisuuden kuituraaka-aineesta on kuitenkin vain noin 5 prosenttia. Tähän syynä on se, että Suomessa tuotetusta paperista yli 90 prosenttia menee vientiin, jolloin paperi otetaan talteen lähinnä Keski-Euroopassa, Suomen metsäteollisuuden suurimmalla markkina-alueella. Suomeen keräyspaperin tuonti ei olisi taloudellisesti eikä ympäristösyistä järkevää esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamien kustannusten ja päästöjen vuoksi.

Paperin raaka-aineen – ensikuitua vai kierrätyskuitua – valinnan ratkaisee pitkälti se, miten näitä kuituja on kussakin maassa saatavissa. Maissa, joissa on runsaat metsävarat ja vähän asukkaita, paperia tehdään pääosin ensikuidusta. Tiheästi asutuissa maissa, joissa kierrätyskuitua on runsaasti tarjolla, paperia valmistetaan pääosin kierrätyskuidusta. Siksi Suomessa paperintuotanto perustuu ensikuituun ja Keski-Euroopassa kierrätyskuituun. Keski-Euroopassa sijaitsevien suomalaistehtaiden tuotanto perustuu myös pitkälti kierrätyskuituun, sillä tiheästi asutussa Keski-Euroopassa kierrätyskuitua on tarjolla enemmän.

Kierrätyskuidun käyttö ei ole mahdollista ilman ensikuitua

On arvioitu, että jos Euroopan paperiteollisuudessa käytettäisiin vain kierrätyskuitua, paperintuotanto loppuisi jo muutamassa kuukaudessa, sillä kierrätyskuidusta ei voida valmistaa paperia loputtomiin – sekaan tarvitaan vahvaa ensikuitua. Puukuitu kestää neljästä kuuteen käyttökertaa. Sen jälkeen kuidun laatu, esimerkiksi lujuus, heikkenee.

Vuonna 2005 Euroopassa kierrätettiin noin 47 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia: reilut 60 prosenttia tuotannosta. Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista otetaan talteen noin 70 prosenttia. Koko maailmassa keskimääräinen keräysaste on vajaa 50 prosenttia. Suomessa keräyspaperia saadaan eniten talteen teollisuudesta, josta tulee yli puolet eli 52 prosenttia keräyspaperista. Toimistoista kerätään 10 prosenttia ja loput 38 prosenttia saadaan kotitalouksista.

Kaikkia paperilaatuja ei voida kierrättää. Tällaisia papereita ovat muun muassa savukepaperi, tapetit, kirjat ja hygieniapaperit. Näiden paperien osuuden on arvioitu olevan noin 19 prosenttia paperinkulutuksesta.

Puu uusiutuvana luonnonvarana on ympäristöystävällinen raaka-aine

Suomalaiset metsät ovat hyvä paperin raaka-aine, sillä Suomessa metsävaroja käytetään kestävästi. Metsien vuosittaisesta kasvusta hyödynnetään noin 85 prosenttia ja metsiä hoidetaan kestävästi, monimuotoisuutta turvaten. 95 prosenttia metsistämme on sertifioitu, kun maailmassa sertifioitujen metsien osuus jää alle 10 prosentin.

Metsäteollisuuden tuotanto perustuu uusiutuvaan luonnonvaraan. Suomalaisen paperiteollisuuden tuotanto kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja teollisuus käyttää parasta mahdollista teknologiaa. Metsäteollisuus myös hyödyntää tarkasti kaiken hankkimansa puuraaka-aineen. Paperin raaka-ainetta ovat muun muassa sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvä hake ja pieniläpimittaiset harvennuspuut, jotka on kaadettu, jotta suuremmille puille tulee paremmat kasvuolosuhteet.

Lisätietoja:

Fredrik Blomfelt, ympäristöasiantuntija, Metsäteollisuus ry, etunimi.sukunimi@forestindustries.fi, puh. 040 705 7389