Seuranta ja palaute varmistavat metsien luonnonhoidon laadun

Tiedotteet |

Suomen metsien käyttöä ja luonnonhoidon laatua seurataan ja valvotaan vuosittain kaikkien metsänomistajaryhmien mailla. Seuranta on myös tuottanut tulosta: luonnonhoidon laatu on parantunut merkittävästi palautteen ja koulutuksen avulla viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin seurantaa on tehty yhdenmukaisella menetelmällä. Metsäteollisuudelle metsien luonnonhoito ja sen laadun seuranta ovat osa jokapäiväistä metsänhoitotyötä.

Yli 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsiä. Näin ollen talousmetsillä ja niiden luonnonhoidolla on ratkaisevaa merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Luonnonhoidon laadun mittareita ovat muun muassa arvokkaiden luontokohteiden säilyminen hakkuissa sekä monimuotoisuuden tueksi säästetyn puuston määrä ja laatu. Myös vesiensuojelun, maanmuokkauksen ja maisemanhoidon laatua seurataan.

Metsien luonnonhoito alkaa jo metsäsuunnitelmaa laadittaessa. Silloin kartoitetaan metsänomistajan kanssa tilan metsät sekä laaditaan tavoitteet ja toimenpidesuositukset puun tuotannolle, suojelulle ja metsien muulle käytölle. Hyvä suunnittelu edesauttaa luonnonhoidon onnistumista ja käytännön toimenpiteiden tekemistä.

Talousmetsien luonnonhoidon laatua on seurattu yhdenmukaisella menetelmällä vuodesta 1995 lähtien. Alueelliset metsäkeskukset valvovat luonnonhoidon laatua maastossa eri puolilla Suomea. Hakkuita ja metsän uudistamista arvioidaan vuosittain noin 1 200 kohteessa satunnaisen otannan avulla. Lisäksi yksityismetsissä tarkastetaan vuosittain 200 – 300 arvokasta elinympäristöä sisältävää hakkuukohdetta. Metsäkeskusten tekemien arviointien perusteella Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio raportoi vuosittain puuta ostaville ja korjaaville yrityksille, miten nämä ovat onnistuneet luonnonhoitotyössään.

Luonnonhoidon laatu on parantunut selvästi

Vuosien 1995 ja 2005 luonnonhoidon arviointien vertailu kertoo onnistumisesta ja myönteisestä kehityksestä. Kymmenen vuotta sitten metsien luontokohteiden ominaisuudet olivat joko ennallaan tai lähes ennallaan 73 kohteessa sadasta, viime vuonna jo 94 kohteessa sadasta. Säästöpuiden laatu oli ensimmäisessä arvioinnissa erinomainen tai hyvä 66:ssa ja viime vuonna 92:ssa kohteessa sadasta. Vesien suojelussa onnistuttiin vuonna 1995 erinomaisesti tai hyvin 67 prosentissa ja viime vuonna 94 prosentissa arvioiduista kohteista.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion talousmetsien luonnonhoidon seurannan asiantuntija Martti Kuusinen arvioi, että kehitys on mennyt hyvään suuntaan osittain juuri siksi, että puuta teollisuudelle toimittavat yritykset ovat jo 11 vuoden ajan saaneet palautetta metsätöiden luonnonhoidon laadusta vuosittaista raporteista. Luonnonhoidossa on edelleen kehitettävää vielä esimerkiksi lahopuun lisäämisessä ja säästöpuiden keskittämisessä hakkuualoilla.

Luonnonhoito on metsäkoneenkuljettajien arkea

Metsäluonnon hoito on vakiintunut osaksi kaikkia metsätalouden toimia. Metsäkeskusten ja Tapion arviointien lisäksi metsäyhtiöiden omat sisäiset tarkastajat seuraavat jatkuvasti luonnonhoidon laatua. Työn ohjenuorana ja tulosten seurannan välineenä ovat sertifioidut laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmät. Palautetta työn jäljestä saadaan myös suoraan metsänomistajilta.Lisäksi metsäsertifiointi asettaa vaatimuksia luonnonhoidolle. Noin 95 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu.

Luonnonhoidon kokonaisuus muodostuu tuhansien metsätöihin osallistuvien ja erityisesti metsäkoneen kuljettajien osaamisesta. Vastuu luonnonhoidosta on siirtymässä yhä enemmän koneenkuljettajille. Puunhankinta- ja metsäteollisuusyritykset ovatkin kouluttaneet koneenkuljettajia metsäluontoon liittyvissä asioissa paljon. 1990-luvun lopulla aloitettu luonnonhoidon koulutus on tuottanut tulosta, mistä osoituksen on luonnonhoidon laadun selvä parantuminen.

Lähes kaikki hakkuita suunnittelevat tai toteuttavat metsäammattilaiset ovat suorittaneet luonnonhoitotutkinnon. Tutkintojen järjestämistä koordinoi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäteollisuus suosittelee aina metsä- ja hakkuukoneurakoitsijoille luonnonhoitotutkinnon suorittamista.

Suomen systemaattista luonnonhoidon seurantaa voi Kuusisen arvion mukaan pitää kansainvälisesti varsin ainutlaatuisena. Riippumattomien osapuolten – metsäkeskusten ja Tapion – tekemät arviot ja raportit lisäävät järjestelmän luotettavuutta.

Lisätietoja:

Suvi Raivio, luontoasiantuntija, Metsäteollisuus ry
Puh. (09) 132 6671, etunimi.sukunimi@forestindustries.fi