Puumarkkinoilla on orastavia muutoksen merkkejä

Tiedotteet |

Metsänomistajat ovat vuoden kymmenen ensimmäisen viikon aikana myyneet kolmanneksen vähemmän puuta teollisuuden käyttöön kuin viime vuonna. "Puumarkkinoilla näkyy orastavia muutoksen merkkejä. Metsänomistajat, jotka ovat tärkeä osa metsäsektorin toimintaketjua, alkavat nähdä tasaisen puukaupan tuomia pitkän tähtäyksen etuja. Sujuva puuhuolto on kaikkien metsäsektorin toimijoiden etu", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila.

Sahat tarvitsevat edelleen runsaasti tukkipuuta voidakseen varmistaa sahatuotteiden toimitukset asiakkailleen varovaisia elpymisen merkkejä osoittavassa markkinatilanteessa. Sahojen aseman vahvistuminen olisi myös metsänomistajan etu, koska silloin puulle olisi jatkossakin useampia ostajia.

Sahojen kilpailukyvyn vahvistuminen puolestaan antaisi paremmat mahdollisuudet säilyttää monilla paikkakunnilla aluetalouden kannalta elintärkeät työpaikat. Metsäsektorin osuus alueellisesta bruttokansantuotteesta on eräissä maakunnissa lähes 20 prosenttia ja monissa seutukunnissa tätäkin selvästi korkeampi.

”Jo pitkään jatkunut hyvä hintataso on auttanut erityisesti tukin tarjontaa, mutta puuta tarvitaan markkinoille edelleen runsaasti. Myös uudistushakkuiden jälkeen metsiin jäävän bioenergian hinnoittelun laajentuminen on metsänomistajien kannalta myönteinen uutinen. Sekin tukee osaltaan metsänomistajien halua tarjota tukkivaltaisia metsiään myytäväksi", sanoo Brunila.

Puun kysyntä on metsänomistajan etu

Viime viikkoina puun myynti on sujunut viime vuoden vastaavan ajan tahtiin. Samaan aikaan sahamarkkinoilla nähdään piristymisen merkkejä. ”Vuosia sinnitelleillä sahoilla olisi nyt mahdollisuus vahvistaa asemiaan elpyvässä markkinatilanteessa. Tämä olisi eduksi koko metsäsektorille. Jos suomalaiset sahat joutuisivat supistamaan tuotantoaan puupulan vuoksi, sitä olisi sahateollisuuden asiakkaiden vaikeaa ymmärtää. Myös metsänomistajat hyötyvät pitkällä tähtäyksellä sahaustoiminnan jatkuvuudesta puun kysynnän myötä. Metsänomistajillehan on hyvä, että alueella on useampia puunostajia”, Brunila sanoo.

Suomen metsien tukkivarannot eivät ole laajassa mitassa ole ehtymässä. Metsäntutkimuslaitoksen inventointitietojen mukaan Suomen metsät ovat metsäverotuksen siirtymäajankin aikana, vuodesta 1993 vuoteen 2006, edelleen järeytyneet.

Sahat tuovat työtä ja toimeentuloa aluetaloudelle

Sahateollisuus työllistää Suomessa suoraan lähes 10 000 henkilöä. Monella paikkakunnalla sahat ovat erittäin merkittäviä työnantajia. Raaka-aineen saantivaikeudet voivat kärjistyessään aiheuttaa tuotannon häiriöitä ja vaarantaa työpaikkoja alalla, joka muutoinkin painii kannattavuushaasteiden kanssa.

Saha luo välillisiä työpaikkoja enemmän kuin muut alan teollisuuslaitokset. Yksi sahateollisuuden työpaikka synnyttää ympärilleen muilla toimialoilla noin 2,2 työpaikkaa. Puun korjaaminen ja kuljettaminen ovatkin yhdessä puukaupan ja metsänhoitotöiden kanssa monen metsä-Suomen seutukunnan tärkeimmät rahat liikuttajat ja työllistäjät. Metsäsektorin osuus alueellisesta bruttokansantuotteesta on eräissä maakunnissa lähes 20 prosenttia, monissa seutukunnissa vielä huomattavasti enemmän.

"Suomalainen sahateollisuus tulee jatkossakin olemaan kasvavien haasteiden alla lisääntyvän kilpailun ja korkean kustannustason vuoksi. Meidän tulee nyt kaikin voimin panostaa tuotekehitykseen ja innovaatioihin myös sahateollisuudessa ja luoda teollisuudelle menestymisen mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Se ei saa kompastua tukin saantivaikeuksiin", muistuttaa Brunila.

24.4.2006

Lisätietoja antavat:

Hannu Valtanen, johtaja, metsäpolitiikka, Metsäteollisuus ry, puh. 09-132 4448
Aila Janatuinen, osastopäällikkö, saha- ja levyteollisuus, Metsäteollisuus ry, puh. 09-132 6670

”Karkuun päässeen asiakkaan perään ei kannata haikailla” (71 kilotavua)
"Sahateollisuuden asiakkaat huolissaan" (69 kilotavua)Metsänomistajien tulot riippuvat sahauksesta (71 kilotavua)