Puumarkkinoiden toimivuutta parannetaan lisäämällä palvelu- ja metsätalousyrittäjyyttä

Tiedotteet |

Puumarkkinoiden toimintaa parannetaan lisäämällä kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla, kasvattamalla metsätilojen omistusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tehostamalla metsävaratietojen käyttöä.

Näillä metsäalan strategisen ohjelman tänään julkistetun puumarkkinaselvityksen ehdotuksilla on toteutuessaan konkreettista merkitystä.

 

Puumarkkinaselvityksessä tartutaan kahteen metsäalan keskeiseen ongelmaan: organisaatiorakenteisiin ja metsälöiden kokoon. Vaikka puukauppa on ostajan ja myyjän välinen asia, kaupan esteitä voidaan poistaa poliittisin päätöksin.

 

"Selvitys osoittaa, kuinka tärkeää on purkaa puumarkkinoiden vääristävät rakenteet ja selkeyttää edistämisorganisaatioiden tehtävät. Organisaatioiden sekamallit, joihin sisältyy edunvalvontaa, liiketoimintaa ja julkisin varoin tehtävää edistämistä, eivät toimi puolueettomasti", sanoo Metsäteollisuus ry:n metsä- ja infrastruktuurijohtaja Anders Portin.

  

Metsäalan edistämisorganisaatioiden roolit selkeiksi ja lisää tarjontaa

 

Metsäalan organisaatioita uudistettaessa tulee selkeyttää metsänhoitoyhdistysten roolia siten, että ne toimivat metsänomistajien etujärjestöinä vapaaehtoisen jäsenmaksun ja oman liiketoimintansa turvin.

 

Kilpailun lisääminen metsäpalvelujen markkinoilla lisäisi sekä yrittäjyyttä että palvelujen tarjontaa ja laskisi palvelujen kustannuksia. Metsätalouden kustannustehokkuuden parantuminen lisäisi kiinnostusta metsänomistukseen ja puukauppaan sekä vahvistaisi metsätalouden kannattavuutta ja koko sektorin kilpailukykyä.

 

Metsäalan edistämisorganisaatioiden työnjakoa ja organisaatiorakennetta pohtivan maa- ja metsätalousministerin työryhmän raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä.

 

Metsätilojen koon kasvattaminen toisi puuta markkinoille

 

Metsätilojen omistuksen keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi toisi metsätiloja aktiivisen omistuksen ja puukaupan piiriin. Suomen metsätilat ovat keskimäärin vain 24 hehtaarin kokoisia. Esimerkiksi Ruotsissa metsätilojen keskikoko on kaksinkertainen, noin 50 hehtaaria. Hyödyntämällä metsävaratietoa tehokkaammin voidaan osaltaan kompensoida pirstoutuneen metsien omistusrakenteen haittoja ja vilkastuttaa puukauppaa.

 

Yksityishenkilöt omistavat 443 000 vähintään kahden hehtaarin kokoista metsätilaa, mitkä muodostavat Suomen metsämaasta noin 61 prosenttia.

 

Metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta kaksi kolmasosaa on peräisin yksityismetsistä. Perhemetsänomistajat ovatkin Suomen metsäteollisuuden tärkein raaka-ainetoimittaja. Lähes joka viides suomalainen saa metsistä myyntituloja. Vuosittain solmitaan noin 150 000 puukauppaa.

 

Hyvä pohja jatkokeskusteluille

 

Puumarkkinaselvityksen raportissa esitetään myös puukauppaan uusia mekanismeja, kuten informaatioportaalia ja osapuolten välisen vuorovaikutuksen lisäämistä sekä sähköisen puukaupan kehittämistä. On hyvä, että keskustelua avataan uusilla aloitteilla ja esityksillä.

 

Lisätietoja:

Anders Portin, metsä- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry

puh. 040 – 586 6179