Koivun lehtiä

Puukauppa käy ennätystahtia – sahat äärirajoilla puukustannusten nousun takia

Tiedotteet |

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa puuta 18 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Puukauppa käy vilkkaana ja raakapuukustannukset ovat nousseet huomattavasti.

Avoimeen metsävaratietoon perustuva digitalisaation kehitys näkyy jo monilla osa-alueilla käytännössä.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa yksityismetsistä 21 miljoonaa kuutiota puuta. Tämä oli 59 prosenttia enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Alkuvuoden ostomääriä ovat kasvattaneet myös alueelliset lumituhot.

Tukkien ostomäärä oli 9,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kuitupuun ostomäärä, 10,7 miljoonaa kuutiota, oli 17 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Raakapuukustannusten nousu heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä

Kuusitukin kantohinta on noussut 15 prosenttia viime vuoden kesäkuusta, mäntytukin 13 ja koivutukin 10 prosenttia. Kuusikuitupuun kantohinta on noussut 17 prosenttia ja mänty- sekä koivukuidun kantohinta 10-13 prosenttia viime vuodesta.

Kesäkuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 62–66 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 68 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 48 euroa kuutiolta ja vaihteli 31 ja 52 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 23 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Puun hinta saattaa siis vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Pöyryn kansainvälisen kustannusvertailun perusteella Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna korkeat puukustannukset. Kustannusten nousu heikentää kaiken metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Sahateollisuuden raaka-ainekustannukset ovat kaksi kolmasosaa tuotantokustannuksista, joten kansainvälisesti kustannuskilpailukyvytön puuraaka-aine uhkaa erityisesti sahatavaratuotantoa ja sen kasvua Suomessa.

Avoin metsävaratieto tuo hyötyjä metsätalouteen

Avoin, kaikkien käytössä oleva metsävaratieto on lisännyt uusien metsätalouden palvelujen kehittämistä. Metsissä tapahtuvien toimenpiteiden suunnitteluun tarkoitetut paikkatietopalvelut, kuten esimerkiksi korjuukelpoisuuskartat, parantavat ympärivuotisen korjuun suunnittelua ja siten vaikuttavat myös korjuun laatuun. Toinen hyvä esimerkki metsävaratiedon hyödyntämisestä on sähköisen puumarkkinapaikka Kuutio.fi:n ja Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun yhteistyö, jossa Metsäkeskuksen hallinnoima metsien masterdata on mahdollista siirtää suoraan puukaupan tarjouspyyntöjen pohjaksi.

Metsäteollisuus on kattavasti mukana kehittämässä ja tukemassa sähköisten järjestelmien käyttöönottoa ja kannustaa kaikkia alan toimijoita liittymään mukaan, jolloin saadaan paras kokonaishyöty koko alalle. Metsävaratiedon kehittäminen ja laadun parantaminen ovat edellytys metsäalan digiloikalle.

Lisätietoja antavat:
Tomi Salo, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 045 875 8911
Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678

Lisätietoja antaa

Anu Islander

Metsäasiantuntija

040 729 3678