Puuenergian käytön lisäämiseen tarvitaan enemmän puuta

Tiedotteet |

Puuenergian käyttöä lisätään parhaiten edistämällä energian tuotantoa metsäteollisuuden tuotannon osana.

Metsäteollisuus tuottaa kustannustehokkaasti jo nyt 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Tärkeintä on saada lisää puuta tasaisesti liikkeelle, jotta sitä riittää kaikkiin käyttötarkoituksiin.

Suomen uusiutuvan energian osuus on EU:n ehdotonta kärkeä. Maassamme tuotetaan puuenergiaa noin viisi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää, että teollisuuden tuotanto pysyy tasaisena ja puumarkkinat toimivat hyvin. Mikäli puuta ei saada riittävästi markkinoille, vähenevät samalla mahdollisuudet käyttää hakkuutähteitä sekä kantoja metsäenergiaksi.

Panostukset metsän kasvuun hyödyttävät kaikkea puunkäyttöä

Nuorten metsien harventaminen kasvun parantamiseksi Kestävän metsätalouden rahoituksen (KEMERA) turvin lisää tehokkaasti sellaisen metsäbiomassan saatavuutta, joka ei muuten tulisi markkinoille.

• Nuorten metsien harvennuksiin kohdennettu Kemera-tuki lisää energiapuun saatavuutta kaikille toimijoille.
• Kemera-varojen turvin liikennebiopolttoaineiden, kaukolämmön ja sähkön tuottajat ovat tasapuolisessa asemassa, mikä on uusiutuvan energian kokonaisvaltaisessa ja tehokkaassa lisäämisessä tärkeää
• Kemera-tuki ei aiheuta puumarkkinoiden vääristymiä ja kustannusongelmia
• Kemera-tuki ei nosta jalostuskelpoisen puuraaka-aineen hintaa vaan se edistää metsäteollisuuden kehittämistä Suomessa, mikä on perusedellytys uusiutuvan energian lisäämiselle.
• Kemera-tuen avulla parannetaan nuorten metsien metsänhoidollista tilaa ja lisätään tulevaa puuntuotosta.

Tuet suunnattava oikein

Kemera-tuen kaltaisia hyötyjä ja yhtä tarkoin suunnattua vaikutusta ei saavuteta syöttötariffin avulla, joka ohjaa puuta yksipuolisesti sähköntuotantoon ja uhkaa nostaa raaka-ainepuun hintaa. Mikäli tuet vaikeuttavat sellutehtaiden toimintaa, vähenee uusiutuvan energian tuotanto Suomessa. Tämä voisi johtaa pahimmillaan kierteeseen, jossa yhä suuremmilla tukimäärillä rapautetaan vientiteollisuuden kilpailukyky ja vähennetään kustannustehokkainta uusiutuvan energian tuotantoa. Tällainen kehitys vaikuttaisi negatiivisesti valtion kassavirtaan ja maksumiehiksi joutuisivat kaikki suomalaiset.

Jos nuoren metsän harvennukseen tarkoitettu Kemera-tuki nostetaan 50 miljoonaan euroon vuodessa, niin se riittää lisäämään uusiutuvaa energiaa 6 terawattituntia. Tämä olisi kustannustehokas ratkaisu. Esimerkiksi vastaava määrä tuulivoimaa edellyttää tukea 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Energiapuun käyttö on hyvällä kehityspolulla

Suomessa käytössä olevat uusiutuvan energian edistämiskeinot yhdessä päästökaupan kanssa ovat tehokkaita kannustimia, sillä niiden voimassaoloaikana metsäteollisuus on investoinut yli miljardin uusiin biovoimalaitoksiin. Metsähakkeen käyttö on 2000-luvulla moninkertaistunut ja tänäkin vuonna lyödään uusi ennätys, noin 5 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäsektorin investointien sekä tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen parantavat energiapuun korjuun ja loppukäytön kustannustehokkuutta. Metsähakkeen hyvä saatavuus on biojalostamoinvestointien edellytys ja osaltaan myötävaikuttaa liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa.

Suomessa puuenergian tuotantoa lisätään parhaiten pitämällä huolta puukaupan sujuvuudesta ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä. Valtaosa uusiutuvasta energiasta saadaan jatkossakin puunjalostuksen sivutuotteista sekä harvennusten sivutuotteista, kuten oksista, latvuksista ja kannoista.

Lisätietoja:

Stefan Sundman, energia- ja ilmastojohtaja
Puhelin: 040 535 0501
Ahti Fagerblom, ilmasto- ja energiapäällikkö
Puhelin: 040 820 9763