Puualalle koulutettava paljon uusia osaajia

Tiedotteet |

Tuore metsäsektorin koulutusselvitystyö nojaa klusterinäkökulmaan, jossa koulutusta on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti metsä-, puu- ja paperialaa. Selvitys luovutettiin opetusministerille tammikuussa.

Koulutusselvityksen ydinsanoma on kiistaton: puutuotealan ammattikoulutuksen tarve on kaksinkertainen nykyisiin valmistumismääriin verrattuna.

Metsäalalla on tarve lisätä voimakkaasti metsäkoneenkuljettajien ja metsureiden koulutusta, mutta vähentää metsäalan insinööri- ja maisterikoulutusta. Paperialalla koulutus näyttää olevan parhaiten tasapainossa tulevienkin työvoimatarpeiden mukaan.

Joka 10. töissä metsän ja puun parissa

Metsäklusteri työllistää maassamme suoraan ja välillisesti noin 200 000 henkilöä, mikä merkitsee noin joka kymmenennen työssäkäyvän suomalaisen saavan toimeentulonsa metsän ja puun parissa.

Koulutusalana metsä-, puu-, paperialan koulutus on kuitenkin pienehkö, vain kolmisen prosenttia koko koulutusvolyymistä. Ongelmallisuutta tuovat monet pienet ja hajallaan olevat yksiköt. Koulutusselvitys korostaakin joustavuutta koulutuksen suuntaamisessa niille aloille, joilla on nähtävissä työvoimatarpeiden kasvua.

Puualan koulutusta kehitettävä alan yritysten tarpeisiin

Raportti esittää eritoten puualan koulutuksen oikeaa mitoitusta ja vahvistamista siten, että työvoimatarve ja koulutus kohtaisivat nykyistä paremmin 2010-luvulla suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle.

Puutuotealan visiona on kaksinkertaistaa tuotannon arvo vuoteen 2020 mennessä. Tämän toteuttamiseksi niin perustutkintojen kuin insinööri- ja tohtoritutkintojen koulutusmääriä on kasvatettava yli kaksinkertaiseksi nykyisestään.

Samalla myös koulutusohjelmien sisältöä on suunnattava niille osaamisalueille, joilla koetaan jo nyt olevan puutteita. Perusprosessien hallinta on puuinsinöörinkin ydinosaamista, mutta yhä tärkeämpänä työelämä pitää markkinointi- ja liikeosaamisen vahvistamista, esimiestaitojen lisäämistä, kielitaidon laajentamista ja vuorovaikutteisen kanssakäymisen osaamista eri kulttuureissa.

Myös arvoketjun rakenteen ja vaikutusten tuntemista pidetään tärkeänä osaamistekijänä metsäklusterin ammateissa. Asiakkailta tulevat tarpeet, ehdotukset ja signaalit tulee pystyä kohdistamaan metsään ja kannolle saakka. Tämä edellyttää metsän ja puun monikäyttöisyyden tuntemista uudella perspektiivillä ja kykyä osallistua laaja-alaiseen päätöksentekoon.

Opetusministeriön asettaman työryhmän loppuraportti: Maailman parasta metsä-, puu- ja paperiosaamista. Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa. Raportti luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle 9.1.2008.

Puualan perustutkinnon tai ammattitutkinnon voi suorittaa noin 40 ammatillisessa oppilaitoksessa ja noin 20 käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.

Näissä oppilaitoksissa voi suorittaa puutekniikan insinööritutkinnon:

Ammattikorkeakoulut – insinööri AMK

  • Lahden ammattikorkeakoulu >www.lamk.fi
  • Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu >www.ylivieska.cop.fi
  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu >www.kyamk.fi
  • Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu >www.ncp.fi (rakennustekniikan suuntautumisvaihtoehtona)
  • Savonia-ammattikorkeakoulu >www.savonia-amk.fi
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu >www.seamk.fi (konetekniikan suuntautumisvaihtoehtona)

 Tiedekorkeakoulut – Diplomi-insinööri

  • Teknillinen korkeakoulu > www.tkk.fi
  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto >www.lut.fi

Lisäksi puutuotealalle voi valmistua mm. metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelmasta tai metsätalouden koulutusohjelman markkinoinnin suuntautumisvaihtoehdon kautta:

 Ammattikorkeakoulut – Metsätalousinsinööri AMK

  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu >www.kyamk.fi
  • Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu >www.ncp.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulu >www.seamk.fi

Teksti: Ritva Varis, ritva.varis@puumies.fi