Päästöoikeuksien jakoperiaatteet muuttuivat

Tiedotteet |

Vuoden 2013 alussa alkaneella kolmannella päästökauppakaudella päästöoikeuksia jaetaan pääasiassa huutokaupalla. Kaukolämpö ja teollisuus saavat osan päästöoikeuksista ilmaiseksi. Mikäli joku teollisuussektori on määritelty hiilivuototoimialaksi, saa se täyden ilmaisjaon, mutta ei päästöjensä mukaan, vaan vertailuarvon perusteella. 

Hiilivuotosektorien määrittely ratkaisee ilmaiset päästöoikeudet

Globaalin ilmastosopimuksen puuttuessa EU on määritellyt tietyt toimialat hiilivuotosektoreiksi, joille jaetaan edelleen täysimääräisesti ilmaisia päästöoikeuksia ilmaisjakosääntöjen mukaisesti. Päästökauppadirektiivin mukaisesti hiilivuotosektorit on vuonna 2014 määriteltävä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi vuosille 2015 – 2019.

Sektori on hiilivuototoimiala, mikäli se täyttää direktiivissä määritellyt kriteerit, jotka liittyvät toimialan päästökaupasta aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin sekä vientiin ja tuontiin kolmansiin maihin.

Metsäteollisuuden tavoitteena on, että paperi, sellu, puutuote- ja levyteollisuus ovat jatkossakin hiilivuototoimialoja. Metsäteollisuus toimii globaalisti ja ei voi siirtää päästökaupasta aiheutuvia kustannuksiaan tuotteidensa hintaan. Ennen kuin meillä on kattava ja sitova ilmastosopimus, on globaalissa ympäristössä kilpailevalle teollisuudelle annettava päästöoikeudet maksutta.

Päästökauppajärjestelmä toimii, komission ei tule tehdä muutoksia kesken kauden

Päästöoikeuksien matalaan hintatasoon on pääsyynä EU:n talouden taantuma. Komission mukaan markkinoilla on liian suuri epätasapaino päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä. Komission tavoitteena on korjata epätasapainoa lykkäämällä osa huutokaupattavista päästöoikeuksista kauden loppupuolelle.

Komissio ehdotti päästökauppadirektiivin muuttamisesta kesällä 2012 sekä toimitti huutokauppa-asetuksen muuttamista koskevan ehdotusluonnoksen ilmastonmuutoskomiteaan. Direktiivin muutosehdotus antaisi mm. komissiolle vallan muuttaa huutokauppojen ajoitusta.

Neuvostossa direktiivin muutosehdotus on saanut laajaa kannatusta, mm. Suomi kannattaa päästöoikeuksien sivuunlaittoa (backloading). Puola ja muutamat muut itäisen Euroopan maat vastustavat komission ehdotusta. Isoista jäsenmaista vain Saksan kanta on vielä avoin.

Täysistuntoäänestyksessä huhtikuussa 2013 parlamentti hylkäsi komission esityksen. Komissio ei kuitenkaan vetänyt esitystään pois, joten esitys käsitellään uudelleen parlamentin vastuuvaliokunnassa sekä täysistunnossaan.

Huutokauppa-asetusta koskeva ehdotus käsitellään komitologimenettelynä ilmastonmuutoskomiteassa, kun direktiivin muutosesityksen kohtalo on selvillä.

Metsäteollisuus vastustaa komission kaavailemaa päästökauppamanipulaatiota. Päästökauppa toimii niin kuin sen on tarkoituskin, taantumassa hinnat joustavat alaspäin ja matala hintataso edistää teollisuuden toipumista taantumasta. Komission puuttumista jo sovittuihin sääntöihin ei voi pitää hyvänä asiana markkinamekanismin ennakoitavuuden ja toimivuuden näkökulmasta. Päästökauppajärjestelmään tehtävät muutokset on tehtävä mahdollisella seuraavalla päästökauppakaudella.

Lisätietoja antaa

Tuomas Tikka

Energia- ja päästökauppa-asiantuntija

045 131 6683