Nagoyan biodiversiteettikokous: Luonnon monimuotoisuuden suojelu osaksi arkipäivän toimintaa kuten Suomessa

Tiedotteet |

Japanin Nagoyassa pidetyssä kansainvälisessä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa linjattiin tavoitteet, joilla pysäytetään maailman luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä.

Luonnon monimuotoisuuden suojelua pyritään lisäämään kaikkialla maailmassa. Myös ekosysteemipalvelut eli hyödyt, joita ihminen saa luonnosta sekä luonnonvarojen kestävä käyttö korostuvat sopimuksessa. Ekosysteemipalveluja ovat mm. luonnonkuidut, pohjavesi, kasvien pölytys sekä luonnon esteettiset arvot.

Nagoyan kokouksessa laadittiin lisäksi ns. geenivarapöytäkirja. Sen avulla sovitaan eliöistä saatavien geenien hyödyntämisperiaatteista esimerkiksi lääke- tai kemianteollisuudessa. Pöytäkirjassa sovittiin myös siitä, kuinka geeneistä saatavat hyödyt jaetaan. Ratkaisevaa kehittyvien maiden osallistumiselle oli toimenpiteiden rahoituksesta sopiminen.

Nagoyan pöytäkirja astuu voimaan 2012. Osallistuvien maiden tulee siihen mennessä päättää, kuinka ne toteuttavat kirjatut tavoitteet käytännössä.

Maa-alueista ja sisävesistä 17 prosenttia suojeluun

Nagoyan kokouksessa päätettiin lisätä maa-alueiden ja sisävesien suojelua 17 prosenttiin kokonaispinta-alasta. Meri- ja rannikkoalueiden suojelutavoitteeksi asetettiin 10 prosenttia kokonaispinta-alasta. Sopimus velvoittaa myös lisäämään heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamista.

Viimeisimmän Metlan tilaston mukaan Suomen metsistä on tiukan suojelun piirissä 9 prosenttia. Kun rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet lasketaan myös mukaan, suojeltua maa-alaa on jo 18 prosenttia. Lisäksi lukuun pitää vielä laskea suojellut sisävedet, jotta päästään vertailukelpoisiin lukuihin Nagoyan kokouksen tavoitteen kanssa.

Vapaaehtoisuus on nopein suojelukeino

Suojeluprosentit ja niiden toteutuminen on pitkälti kiinni siitä, kuinka tiukasti tai löysästi suojelu käytännössä määritellään. Vapaaehtoisuus on tehokkain ja nopein tapa suojella.

Suomen metsien monimuotoisuutta suojellaan tehokkaimmin ja nopeimmin yhdistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn vapaaehtoiset keinot ja talousmetsien luonnonhoito. Vapaaehtoiset keinot tuovat nopeimpia tuloksia Suomessa, jossa valtaosa metsistä on yksityistä omaisuutta ja perhemetsätalouden piirissä.

Talousmetsien luonnonhoidosta on tullut kiinteä osa hyvää metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt on kartoitettu ja kohteet jätetään pääsääntöisesti metsänkäsittelyn ulkopuolelle.

Lisäksi hakkualoille jätetään säästöpuita ja lehtipuita sekä kulotetaan metsiä, jotta voidaan säilyttää ja lisätä luonnonmetsille tyypillisiä rakennepiirteitä.

Talousmetsien luonnonhoidon tulokset näkyvät maastossa sitä mukaa kun metsiä käsitellään. Pari prosenttia Suomen talousmetsistä on vuosittain metsienkäsittelyn piirissä.

Lisätietoja:

Suvi Raivio, luontoasiantuntija, 09 132 6671,  040 521 6216