METSO-ohjelman toteutuminen ja rahoitus turvattava

METSOn tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden toteutumisen suurimmaksi haasteeksi on noussut rahoituksen riittävyys. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on määritelty pinta-alatavoitteiksi 96 000 hehtaaria luonnonsuojelulain mukaisille suojelualueille ja vähintään 82 000 hehtaaria ympäristötuki- ja luonnonhoitohankkeille. Näistä tavoitteista on saavutettu vasta murto-osa, noin 14 prosenttia suojelualueiden tavoitteista ja kolmasosa ympäristö- ja luonnonhoitohankkeista.

METSO-ohjelmalla vahva toimijoiden tuki

MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhän mukaan metsänomistajat ovat osallistuneet innokkaasti METSO-ohjelmaan, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen. Suojeluvaihtoehtoja on useita. Metsänomistaja voi suojella METSOn kriteerit täyttävän kohteen joko pysyvästi tai määräaikaisesti tai hän voi lisätä kohteen luonnonarvoja erilaisin hoitokeinoin. Valtio maksaa korvauksen kaikista suojeluvaihtoehdoista. "Olennaista on, että ohjelman toteutuksen määrärahat myös kohdennetaan tasapuolisesti niin, että ne tukevat tätä metsänomistajan valinnanvapautta ja tavoitteita", painottaa Lea Jylhä.

"Metsäteollisuus ry:n jäsenyhtiöiden omistamia metsiä on suojeltu tai on vielä kesken METSO-prosessissa noin tuhat hehtaaria. Lisäksi jäsenyhtiöt osallistuvat aktiivisesti METSOn erilaisiin luonnonhoitohankkeisiin. Metsäteollisuus on edistänyt vapaaehtoista metsien suojelua myös ehdottamalla metsänomistajalle sopivilla kohteilla suojeluvaihtoehtoa hakkuiden sijaan", kertoo luontoasiantuntija Suvi Raivio Metsäteollisuus ry:stä.

"On tärkeää, että suojeluehdotusten käsittelyajat ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä pysyvät kohtuullisina ja kaikkia suojelukeinoja myös tarjotaan omistajille. Muuten riskinä on se, että vaihtoehdot eivät ole omistajan tiedossa ja metsänomistajien kiinnostus METSO-ohjelmaa kohtaan vähenee", toteaa puheenjohtaja Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta.

”Metsänomistajalle pitää tarjota juuri hänen tavoitteidensa mukainen monimuotoisuuden turvaamisen vaihtoehto”, muistuttaa metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta.

METSO-ohjelma on käytännönläheinen tapa lisätä metsien suojelua, koska siinä voidaan hyödyntää kentällä toimivia organisaatioita ja siten saavuttaa kustannustehokkuutta. METSO-ohjelmaan liittyvä yhteistyö viranomaisten, metsänomistajien, metsäsektorin toimijoiden sekä ympäristöjärjestön kesken on sujunut hyvin ja keskinäinen luottamus on lisääntynyt.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla ovat määräaikaiset luonnonhoitohankkeet ja ympäristötukisopimukset sekä yhteistoimintaverkostot. Ympäristöministeriö on puolestaan keskittynyt ensisijaisesti pysyvien suojelusopimusten solmimiseen. "Valtion budjetissa tulee jatkossakin turvata molempien ministeriöiden METSO-määrärahat, jotta eri suojelukeinoille asetetut tavoitteet saavutetaan", vetoavat toimijat yhteisesti. "METSO-ohjelman väliarvion mukaan suojelualuehankintojen ja suojelusopimusten vuotuinen rahoitustarve olisi noin 43 miljoonaa euroa ja kokonaan uusien ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden yli 7 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti", täydentää WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lisätietoja antavat:

Lea Jylhä, metsäasiantuntija, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, puh. 040 848 8081

Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi, puh. 040 585 0020

Suvi Raivio, luontoasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 521 6216

Anna Rakemaa, metsäjohtaja, Suomen metsäkeskus, puh. 040 352 9080

Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050 560 2113