Metsien suojelu vaikuttaa metsäsektoriin ja maakuntien elinvoimaisuuteen

Tiedotteet |

Suomessa metsien suojelun ensisijaiset tavoitteet ovat ekologisia, mutta suojelun vaikutukset ulottuvat myös muun muassa työllisyyteen, puumarkkinoihin ja kokonaistuotantoon.

Tiukasti suojeltujen metsien osuus Suomessa on 8,2 prosenttia metsäalasta. Muissa Euroopan maissa suojeluaste on keskimäärin enintään kahden – kolmen prosentin luokkaa.

Maamme suojellut metsät eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti vaan suojelu on keskittynyt valtion metsiin Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Metsä-Lapin metsistä on suojeltu 51 prosenttia.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman kokeiluvaihe osoitti, että vapaaehtoiset suojelukeinot ovat tehokkaita ja ne ovat saaneet metsänomistajienkin laajan hyväksynnän. Myös tutkitut talousmetsien luonnonhoidon keinot on todettu oikeansuuntaisiksi monimuotoisuuden turvaamisessa.

Teollisuus tarvitsee kotimaista puuta

Kotimaisen puun saatavuus vaikuttaa suoraan metsäteollisuuden toimintamahdollisuuksiin Suomessa. Lapissa ja Kainuussa ei ole riittävästi yksityismetsiä, joista saatavalla puulla voitaisiin korvata suojelupäätösten vuoksi markkinoilta poistuva valtion metsistä kertyvä puun tarjonta. Pohjois-Suomen metsistä alle puolet on yksityisten omistuksessa. Etelä-Suomessa sen sijaan yksityiset omistavat 70 – 80 prosenttia talouskäytössä olevista metsistä.

Työtä ja toimeentuloa

Monen Metsä-Suomessa sijaitsevan yhdyskunnan talouselämä on puun varassa. Metsäsektorin osuus alueellisesta bruttokansantuotteesta on eräissä maakunnissa 20 prosentin tienoilla, monissa seutukunnissa vielä huomattavasti enemmän. Puuta tuottavat metsänomistajat, paikalliset sahat ja niille puuta hakkaavat sekä kuljettavat yritykset muodostavat hyvinvoinnin selkärangan.Sen lisäksi, että paikalliset sahat tarjoavat työpaikkoja, pitävät ne yllä myös muita palveluja.

"Suomessa yksityismetsänomistajat ovat avainasemassa puunhuollon toimivuudessa, sillä yli 60 % metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta tulee kotimaisista yksityismetsistä. Metsäteollisuus maksaa vuosittain yksityisille metsäomistajille puunmyyntituloja noin 1,5 miljardia euroa. Summa on yhtä suuri kuin jos joka viikko vuoden ympäri jaettaisiin kolmekymmentä lähes miljoonan euron lottopottia", kertoo johtaja Anders Portin Metsäteollisuus ry:stä.

Yksi sahateollisuuden työpaikka tuo kaksi työpaikkaa ympärilleen

Koko maan bruttokansantuotteesta metsäsektori tuottaa lähes kuusi prosenttia. Yhdessäkään toisessa EU:n jäsenmaassa metsäsektorilla ei ole näin suurta taloudellista ja työllisyysvaikutusta. Suomen kansantalouden kannalta on tärkeää, että metsäteollisuus ja sen raaka-ainehuolto tuovat työtä ja toimeentuloa eri puolille maata.

Metsäteollisuuden palveluksessa on Suomessa yhteensä noin 86 000 henkilöä. Kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan, koko metsäsektori työllistää lähes 200 000 suomalaista. Yhtä metsäteollisuuden työpaikkaa kohti syntyy Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan 1,1 – 1,6 työpaikkaa metsäsektorin ulkopuolella. Sahat luovat enemmän välillisiä työpaikkoja kuin muut alan teollisuuslaitokset. Yhtä sahateollisuuden työpaikkaa kohti syntyy muilla toimialoilla noin 2,2 työpaikkaa.

Lisätietoja:

Anders Portin, johtaja, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6610, 040 586 6179

Antti Otsamo, metsäasioiden päällikkö, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6679, 040 719 7734

 

Sopeutuminen on pakottanut investoimaan

 

Kuusamossa toimivan Pölkky Oy:n varatoimitusjohtaja Hannu Virranniemi kertoo metsien suojelun vaikuttaneen monella tavalla perheyrityksen toimintaan. ”Kasvu on tyrehtynyt ja sopeutuminen on pakottanut investoimaan. Koska metsien suojelu on vähentänyt järeän tukin tarjontaa, on tuotantokoneisto jouduttu muuttamaan entistä ohuemman tukin sahausta varten. Myös sahatavaran jalostamiseen on ollut pakko investoida. Lisäksi tuotannon kustannukset ovat kaiken aikaa kasvaneet, sillä tukit on haettava entistä kauempaa.” Pölkyn puunhankinnasta vastaavaa Pölkky Metsä Oy:tä johtava Virranniemi kertoo yrityksen kasvun tyssänneen raaka-aineen tarjonnan supistumiseen ja puuhuollon kustannusten nousuun, uusia työpaikkoja ei ole viimeisen 10 vuoden aikana syntynyt.

Virranniemi laskee puun tarjonnan vähentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sadoilla tuhansilla kuutioilla vuodessa lähinnä valtion, mutta myös yksityisten omistamien metsien suojelun myötä. Sahalle kelpaavaa tukkia tästä määrästä on noin 70 prosenttia.

Vaikka Pohjois-Suomen nuoret metsät kasvavat voimakkaasti, eivät hakkuumahdollisuudet ole entisellään, koska kasvullista metsämaata on siirretty suojeluun. Pölkyn käyttämän tukin keskimääräinen kuljetusmatka onkin kasvanut lähes 140 kilometriin. Se on 40 kilometriä enemmän kuin itärajan takaa tulevan puun keskimääräinen matka.  

"Paikallisesti metsätalous ja muut luonnonkäyttäjät tulevat hyvin toimeen keskenään. Pohjois-Suomessa on varmasti maailmanlaajuisestikin esimerkillinen tapa päättää valtion metsien käytöstä; luonnonvarasuunnitelmat tehdään avoimen julkisen keskustelun ja alueellisten työryhmien kautta", jatkaa Virranniemi.

Vuodesta 1968 toiminut Pölkky Oy on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Konsernin liikevaihto on 50 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskentelee yli 200 työntekijää.