Metsävarojen lisääntyminen Euroopassa tarjoaa mahdollisuuksia metsien monimuotoiseen käyttöön

Tiedotteet |

Suomen metsistä noin 90 prosenttia on monikäyttöisiä; niissä puuntuotanto, virkistys, marjastus ja monet muut käyttömuodot elävät rinta rinnan. Jokamiehenoikeudet ja laaja metsien yksityisomistus turvaavat metsien monipuolista käyttöä. Metsien kestävällä ja monipuolisella käytöllä varmistetaan teollisuuden tarvitsema uusiutuva raaka-aine, aluetalouksien elinvoimaisuus sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Metsät peittävät yli kolmanneksen Euroopan maapinta-alasta. Eurooppa poikkeaa muista mantereista metsävarojen kasvun osalta: vaikka lähes kaikki metsät ovat talouskäytössä, kasvaa metsäala jatkuvasti.

Suomi on Euroopan metsäisin maa; maa-alasta kolme neljännestä on metsien peitossa. Metsäteollisuuden tuotanto on 50 vuodessa moninkertaistunut ja metsien puuvaranto on samana aikana kasvanut runsaalla kolmanneksella. Suomen metsien vuotuinen kasvu (97 milj. m3) on suurempi kuin poistuma (70 milj. m3), joten metsävarat kasvavat jatkuvasti. Lisääntynyt kasvu on kestävän metsänhoidon tulos.

Suomen metsät valtaosin yksityisten omistuksessa

Yksityiset metsänomistajat omistavat yli puolet Suomen metsistä. Joka viides suomalaisperhe omistaa metsää. Suuri yksityismetsänomistajien määrä turvaa jo sinällään metsien monipuolista käyttöä kunkin metsänomistaja käyttäessä metsiään omien, yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti.

Valtio omistaa metsistä reilun neljänneksen. Valtion metsien käyttöä suunnitellaan kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa yhdessä. Metsäteollisuus omistaa vain 9 prosenttia metsämaasta.

Monikäyttöiset metsät hyvinvoinnin perustana

Metsien monikäytössä huomioidaan niin taloudellinen, ekologinen kuin sosiaalinenkin kestävyys. Suomen metsistä noin 90 prosenttia on monikäyttöisiä. Hakkuut kohdistuvat vuosittain vain kahteen prosenttiin talousmetsistä, ja Suomen metsät ovat jo 1970-luvulta kasvaneet jatkuvasti enemmän kuin niitä käytetään. Suomen tiukka metsälaki ohjaa metsien käyttöä ja esimerkiksi velvoittaa metsien uudistamiseen.

Suomessa metsillä on suuri merkitys niin kansalaisille kuin koko kansantaloudelle. Metsäteollisuuden osuus maan teollisuustuotannosta on noin viidennes ja vientituloista neljännes. Metsien käyttö luo hyvinvointia myös maaseudulle sekä auttaa ylläpitämään syrjäisten seutujen infrastruktuuria.

Puusta valmistettavat tuotteet ovat kierrätettäviä, ympäristöystävällisiä ja ne voidaan käytön jälkeen hyödyntää uudelleen energiana. Lisäksi puulla ja puutuotteilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Kasvava puuaines sitoo ilman hiilidioksidia, ja puutuotteet toimivat hiilivarastona niiden koko käyttöiän ajan.

Jokamiehenoikeudet suomalainen erikoisuus

Jokamiehen oikeuksien turvin kaikilla Suomen ja Euroopan Unionin kansalaisilla on oikeus kulkea Suomen metsissä sekä poimia sieltä marjoja ja sieniä riippumatta siitä kuka metsät omistaa. Suomalaisille metsät ovat tärkeä rentoutumis- ja virkistäytymispaikka.

Kolme neljästä suomalaisesta harrastaa metsäisiä harrastuksia ja kaksi kolmesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Metsästys on Suomessa yleinen harrastus; maassa on 300 000 metsästäjää. Puolet suomalaisista asuu noin kilometrin päässä marja- ja sienimailta. Metsien tärkeä asema suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy vahvasti myös kulttuurissa, esimerkiksi kuvataiteessa ja musiikissa.

Metsien suojelu on Suomessa esimerkillistä

Euroopan Unionin rahoittaman COST E4 -tutkimushankkeen mukaan Suomessa on Euroopan tiukin metsien suojelun käsitys ja käytäntö. Metsäalastamme 7,6 prosenttia on tiukasti suojeltua, mikä vastaa yli puolta Belgian pinta-alasta.

Luonnon monimuotoisuuden suojelussa talousmetsien luonnonhoito on avainasemassa. Lainsäädäntö eli luonnonsuojelu- ja metsälaki turvaavat talousmetsien luontoarvoja. Myös metsänomistajien vapaaehtoisella talousmetsien luontoarvojen säilyttämisellä on tärkeä rooli monimuotoisuuden suojelussa. Metsänomistajat muun muassa säästävät vapaaehtoisesti arvokkaita luontokohteita ja jättävät säästöpuustoa hakkuualueille.