Metsäteollisuuslinja johtaa yliopistoon Etelä-Karjalassa

Tiedotteet |

Yksitoista Etelä-Karjalan lukiota on ottanut ennakkoluulottoman askeleen perustamalla erillisen metsäteollisuuslinjan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

Jo toista vuotta on käynnissä Etelä-Karjalan lukioiden ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) yhteishanke ”Lukioiden metsäteollisuuslinja METELI”, joka tarjoaa erillishakuväylän Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.  Opiskelijalle, joka on suorittanut metsäteollisuuslinjan hyväksytysti, taataan opiskelupaikka Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ilman sisäänpääsykoetta erillisvalinnan kautta. 

Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestää metsäteollisuuslinjalaisille lukion aikana viisi erilaista kurssia. Nämä kurssit lisäävät valmiuksia ylioppilaskirjoituksissa, ne voidaan laskea osaksi lukiokursseja ja niitä voi hyödyntää myöhemmissä yliopisto-opinnoissa. Taustayritykset M-real, Stora Enso, UPM, Metsä-Botnia ja Kemira puolestaan järjestävät koko opiskeluajan oppimista edistäviä työtehtäviä ja harjoitustöitä.

Mukana olevat opiskelijat saavat metsäteollisuuslinjalla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetusta ja käytännön työharjoittelua alan yrityksissä. Vuosittain METELI-linjalle otetaan parikymmentä nuorta.

Pärjääkö lukiolainen yliopistovauhdissa?

– Tulokset olivat erinomaisia. 22 osallistujasta 19 suoritti kaikki viisi kurssia, jotka sisälsivät matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, sähkötekniikkaa ja energia- ja ympäristötekniikkaa, kutakin kahden opintopisteen verran. Kaksi suoritti neljä kurssia ja yksi opiskelija kolme kurssia, luettelee LTY:n professori Matti Lindström ylpeänä kesän 2008 saavutuksia, kun yliopisto toteutti ensimmäiset METELI-kurssinsa.

Hänen mukaansa kursseista matematiikka ja fysiikka koettiin erittäin onnistuneiksi eikä kemiakaan jäänyt niistä pahemmin jälkeen. Sähkötekniikka koettiin myös tärkeäksi, mutta ehkä hieman vaikeaksi.

– Energia- ja ympäristötekniikka avautui opiskelijoille luultavasti vaikeimmin, epäilemättä jo siitäkin syystä, että alan opetusta ei ilmeisesti juurikaan esiinny lukion kursseissa, kertoo Lindström, joka toimii kemiantekniikan professorina ja LTY:n yhdyshenkilönä  METELIn johtoryhmässä. Hän vastaa siitä, että yliopisto tuottaa järkevällä hinnalla mielekkäitä opintojaksoja lukiolaisille ja että asiat ylipäätään luistavat käytännössä juohevasti. Isähahmoisen, kokeneen professorin puoleen voi kääntyä kaikissa ongelmatilanteissa, joita on kuitenkin ollut perin harvoin.

Myönteisiä ovat myös lukiolaisten kokemukset. Lappeenrantalaiset Elina Hakkarainen ja Heikki Kahila aloittivat METELIn ensimmäisten joukossa kesällä 2007. Toisen kesän aikana on istuttu kesäkuu yliopiston kursseilla ja heinäkuu touhuttu teollisuudessa. Molempien opiskelijoiden kokemukset METELIstä ovat myönteisiä.

– Opiskelu tapahtuu koko lukioajan aivan normaalisti omassa koulussa, Elina kertoo.

Alun perin he kertovat saaneensa tiedon hankkeesta opinto-ohjaajiltaan.

Kiinnostukseni tälle linjalle herätti lähinnä se, että tulisin käymään vaadittavat kurssit kuitenkin lukiossa, linjasta huolimatta. Ja jos tämän lisäksi tarjotaan kesätöitä sekä opiskelupaikka lukion jälkeen, valinta tuntui luontevalta. Kuitenkin henkilökohtaisesti ehkä yksi syy linjalle hakemiseen oli halu nähdä, pystynkö tähän. Hain siis lukion lisäksi lisähaastetta, kuva Heikki lähtökohtiaan.

– Kuukauden mittainen opiskelujakso LTY:llä oli tosi kiinnostava, tutustui yliopistoon ja siihen, millaista opiskelu siellä on. Lähdin sinne ilman kummempia ennakko-odotuksia, joten kokemus oli varsin positiivinen. Jakson aikana opiskelimme ympäristötekniikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja sähkötekniikkaa kutakin yhden viikon ajan sekä koko kuukauden ajan matematiikkaa. Kustakin aineesta saimme kaksi opintopistettä, ja opiskeluista saa kursseja myös lukiotodistukseen, Elina kertoo. Myös teollisuusharjoittelu saa häneltä kiitosta.

 – Metsäteollisuusharjoittelun suoritin UPM:n Kaukaan Tutkimuskeskuksella, jossa olin joka viikko tutustumassa eri laboratorioon. Ennen harjoittelua en oikeastaan tiennyt, mitä se tulisi sisältämään, joten oletin lähinnä jotain siivoilua ja vastaavaa. Se olikin sitten tosi positiivinen yllätys, kun pääsin tutustumaan tutkimuskeskukseen näin kattavasti.

Aivan helpolla eivät opintopisteet kuitenkaan irtoa.

– Toinen kesä alkoi heti koulun päättymisen jälkeen armottomalla yliopisto-opiskelulla. Jakso oli hyvässä seurassa erittäin ikimuistoinen ja hauska, mutta melko vaativa. Fysiikkaa laskettiin välillä yötä myöten. Välillä tuntui siltä, että työmme olisi turhaa, koska emme pysty syventymään töihin riittävällä tarkkuudella eikä kaikille tärkeille asioille ollut annettu aikaa riittävästi, jotta ne olisi oikeasti sisäistänyt. Hyvällä ryhmähengellä selvisimme kuitenkin kaikesta, Heikki kommentoi kesän alkua. Hän uskoo, että sen minkä rahassa hävisi niille, jotka paiskivat palkan edestä kesäduunia, saa takaisin myöhemmin.

– Toivottavasti tämä kuukausi on arvokkaampi meille tulevaisuudessa kuin mikään työ muualla.

Motiiveina hyvä kesätyöpaikka ja jatko-opiskelumahdollisuudet metsäklusterissa

Elinan tavoin Heikki oli toisen kesän teollisuusharjoittelussa kuukauden Kaukaan Tutkimuskeskuksessa laboratorioapulaisena.

– Työskentelin neljässä eri laboratoriossa; ympäristöpuolella, paperipuolella, painatuspuolella ja päällystyspuolella. Työt olivat mm. pipetointia, tutustumista testaustekniikoihin, paperien painatusta, päällystämistä, leikkausta sekä paksuuden tiheyden yms ominaisuuksien määrittämistä, hän kuvaa työtehtäviä. Valitettavasti heinäkuu on tutkimuskeskuksella kovin hiljaista aikaa, joten välillä nuoreen mieheen ehti iskeä pieni tekemisen puutekin, mutta onneksi vakituiset ja myös muut kesätyöntekijät ottivat tulokkaat hyvin vastaan ja kahvitunnilla oli aina hauskaa.

Matti Lindstöm vahvistaa nuorten motiiveiksi samoja seikkoja, mistä Elina ja Heikkikin kertovat.

– Ehkä tärkein motiivi on hyvän palkallisen kesätyöpaikan varmistaminen lukiokesiksi. Myös matemaattis-luonnontieteellisen lisäopetuksen saaminen ylioppilaskirjoituksiakin silmällä pitäen on tärkeää. On huomattavaa, että lähes kaikki osallistujat aikovat kirjoittaa sekä fysiikan että kemian reaalikokeen. Pitkä matematiikkahan kuuluukin lukiokurssien vaatimuksiin ilman muuta, Lindström kertoo METELIläisten keskuudessa tehdyn tuoreen selvityksen tuloksista. Toki mukana on myös halu tutustua puunjalostusteollisuuteen ja Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.

– METELIn suorittamisesta saa myös suoraan opiskelupaikan LTY:llä, mikä on hyvä juttu, koska itselläni se on ihan varteenotettava vaihtoehto opiskelupaikaksi lukion jälkeen, Elina Hakkarainen toteaa ja suosittelee METELIä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita metsäalasta ja matemaattisista aineista vähänkin.

– Vaikka oma tulevaisuus ei sitten loppujen lopuksi olisikaan esimerkiksi metsäteollisuuden parissa, ei linjan suorittaminen kuitenkaan hukkaan mene, sillä se tarjoaa paljon uusia kokemuksia, Elina painottaa ja esittää toimialalle ja kouluille toivomuksen, että metsäalaa voisi tuoda enemmän esille jo lukio-opintojen aikana eikä vain kesäharjoitteluiden ja -töiden puitteissa.

– METELI on tarjonnut loistavan kuvan metsäteollisuudesta. Parasta antia on ollut se, että näin yliopistojakson aikana kaikkien opiskelulinjojen toimintaa, joista olen ollut kiinnostunut ja itselleni on käynyt selväksi, ettei kemiantekniikka ehkä ole oma ala, Heikki Kahila tunnustaa. Häntä kiinnostavat fysiikka ja matematiikka, joita taitoja hän tietää tarvittavan myös metsäteollisuudessa.

– Viimeiset kaksi kesää ovat olleet ainutlaatuisia ja olen saanut loistavia ystäviä METELIn kautta. Vaikka metsäteollisuus ei välttämättä ole se oma ala ainakaan suoraan, ehkä välillisesti, niin kyllä olen tyytyväinen, että pistin nimeni hakulistaan lukion ensimmäisellä luokalla, Heikki summaa kokemukset ennen lukion viimeistä vuotta.

Elina Hakkarainen ja Heikki Kahila ovat abeja, jotka kirjoittavat osan aineista syksyllä ja loput keväällä.

METELI kuuluu kauas

– On selvää, että kun METELIläiset ovat selvästi lukiolaisten valiojoukkoa, niin monilla heistä rima tulevaisuuden tavoitteiden osalta on varsin korkealla. Niinpä kaikki yliopistolliset alat, joille pyrkimisestä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden erinomaisella hallinnalla on merkitystä, avautunevat METELIläissille helpommin, LTY:n professori Matti Lindstöm kuvailee nuoria opiskelijoitaan eikä ihmettelisi, jos muutamat heistä päätyisivät lääkäreiksi tai yliopistoihin opiskelemaan pääaineinaan matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa.

– Uskoisin kuitenkin, että kuukauden kokopäiväinen opiskelu Teknillisessä yliopistossamme on pannut monet heistä miettimään TKK:a, LTY:a tai TTY:a vakavina vaihtoehtoina jatkaa opiskelua ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Lisätietoja:

Etelä-Karjalan lukioiden metsäteollisuuslinja METELI, www.lukionmeteli.fi

Kirjoittaja: Ritva Varis