Metsäteollisuudesta jätteitä yhä vähemmän

Tiedotteet |

Suomessa massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden määrä on saatu laskemaan kolmannekseen viidessätoista vuodessa. Samana ajanjaksona massan ja paperin tuotanto on kasvanut noin 50 %. Tämä on tapahtunut ilman taloudellista ohjausta.

Kaatopaikkajätteiden määrä on laskenut voimakkaasti ilman taloudellista ohjausta

Metsäteollisuus kehittää voimakkaasti sivutuotteidensa ja jätteidensä hyötykäyttöä. Kaatopaikkajätteiden määrä on saatu laskemaan kolmannekseen viidessätoista vuodessa. Samana ajanjaksona massan ja paperin tuotanto on kasvanut noin 50 %. Tämä on tapahtunut ilman jäteveron kaltaista taloudellista ohjausta.

Keskusteluissa oleva jätevero nostaisi teollisuuden kustannuksia ilman haluttua ohjausvaikutusta ja heikentäisi merkittävästi yritysten kilpailukykyä.  Kaatopaikkakustannusten lisäksi myös hyödyntämiskustannukset nousisivat, mikäli kaatopaikkajätteet tulisivat verollisiksi. Käytännössä vaihtoehtoisen ratkaisun (kaatopaikkasijoittaminen) hinta määrittää hyötykäytön hinnan niin kauan kuin hyödyntäjä on ulkopuolinen taho. Jäteveron sijaan tulisi tarkastella prosessijätteiden tuotteistamista sekä parantaa näiden tasalaatuisten jätteiden ja sivutuotteiden, kuten tuhkien, hyödyntämismahdollisuuksia.

Lupamenettelyn hitaus ja sivutuotteiden luokittelu jätteiksi heikentävät sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksia

Suurimpia esteitä sivutuotteiden hyödyntämiselle ovat lupamenettelyn hitaus ja sivutuotteiden sivutuotteiden luokittelu jätteiksi. Nykyinen sivutuotteiden luokittelu jätteiksi heikentää usein näiden jakeiden hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi. Tuotteistamismahdollisuuksien parantaminen lainsäädännöllisin keinoin on tärkeää.

EU:n jätepuitedirektiivin tarkistaminen on jäteluokittelun osalta keskeisessä asemassa. Hyvän sivutuotemääritelmän ja realististen end-of-waste -kriteerien avulla pystyttäisiin tuotteistamaan sivutuotteita ja jätteitä paremmin. Myös joustava jätehierarkia, josta voidaan poiketa kun se on ympäristöllisistä ja taloudellisista syistä perusteltua, olisi direktiivivalmistelussa tärkeää.

Jätteitä ja sivutuotteita hyödynnetään tehokkaasti

Suomen massa- ja paperiteollisuudessa syntyy kaatopaikkajätteitä noin 300 000 tonnia vuodessa. Niistä noin 40 prosenttia on tuhkaa ja 25 prosenttia sellunvalmistuksen kemikaalikierrossa syntyvää soodasakkaa. Tuhkista suuri osa on puun ja turpeen polton tuhkia. Biopolttoaineiden käytön lisääntyessä tuhkia tulee syntymään yhä enemmän. Metsäteollisuuden mielestä tuhkien hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen olisi ensisijaisen tärkeää.

Sivutuotteet ja jätteet ovat arvokasta raaka-ainetta. Metsäteollisuuden jätejakeista mm. kuitu- ja pastalietteet hyödynnetään jo 81-prosenttisesti, jätevedenpuhdistamoiden lietteet 98-prosenttisesti ja keräyspaperin prosessoinnissa syntyvää siistausjäte 81-prosenttisesti. Ne käytetään uudelleen joko energiana tai materiaalina. Metsäteollisuus on teollisuuden parhaimpia jätejakeiden hyödyntäjiä. Metsäteollisuus panostaa myös paljon prosessien materiaalitehokkuuden parantamiseen. Vähemmistä resursseista pyritään saamaan enemmän tuotteita.

Uusia käsittely- ja hyödyntämismenetelmiä tutkitaan

Jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäytön tehostamista ja tuotteistamista tutkitaan metsäteollisuudessa laajasti. Tutkimuskohteita ovat mm. tuhkan hyötykäyttö rakennusteollisuudessa ja maarakentamisessa. Keski-Euroopassa tuhkaa käytetään merkittävästi betoniteollisuuden raaka-aineena. Soodasakalle etsitään myös uusia käsittely- ja hyötykäyttömenetelmiä. Soodasakkaa käytetään tällä hetkellä mm. kaatopaikkojen pintarakenteissa ja jätevesien neutraloijana.  

Sivutuote- ja jätehyödyntäminen on vielä varsin uutta ja sitä tulee tutkia lisää. Jätteiden loppusijoittamisen vähentämiseksi on olennaista selvittää tuotannosta syntyvien jakeiden uudet käyttömahdollisuudet ja huolehtia siitä, että lainsäädäntö mahdollistaa niiden hyötykäytön. Lisäksi tarvitaan hyödyntämisketjun eri toimijoiden yhteistyötä.