Metsäteollisuuden päättäjäseminaari 1.3.2011: Vienti tuottaa puolet hyvinvoinnista – Mitä se edellyttää tulevan hallituksen teollisuuspolitiikalta?

Tiedotteet |

"Suomen merkittävin haaste on luoda otolliset olosuhteet kestävälle talouskasvulle. Kun talous kasvaa, voimme rakentaa hyvinvointia ja hakea julkiseen talouteen uutta tasapainoa", linjasi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Kari Jordan tänään Helsingissä.

"Vaikka kysynnän pääpaino on vientimarkkinoilla, Suomessa ratkaistaan raaka-aineiden, työn ja energian kustannustaso. Näistä aineksista metsäteollisuus tuottaa viidenneksen Suomen vientituloista", muistutti Jordan.

Yhteiset tavoitteet palkansaajajärjestöjen kanssa

Seminaarissa julkaistiin myös Metsäteollisuuden tulevaisuusfoorumin – alan työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteistyöelimen – kuusi tavoitetta, joilla voidaan vahvistaa talouskasvua, tarjota työpaikkoja sekä lisätä elintärkeitä vientituloja:

1. Tehostetaan energiavaltaisen teollisuuden energiaveroleikkuria
2. Turvataan vientiteollisuudelle kohtuuhintainen sähkö
3. Seurataan puun energiakäytön tukien ja turveveron vaikutuksia puumarkkinoiden toimintaan
4. Parannetaan puun tuotantoa ja puumarkkinoiden toimivuutta
5. Parannetaan väylästön kuntoa sekä helpotetaan tavaraliikenteen ja työkoneiden kustannuksia
6. Lisätään puun käyttöä ekologisena rakennusmateriaalina

Paneelikeskustelussa Heinäluoma, Häkämies ja Kaunisto

Seminaarin paneelikeskustelussa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma, ministeri Jyri Häkämies ja varapuheenjohtaja Timo Kaunisto keskustelivat tulevan hallituksen teollisuuspoliittisista tavoitteista. Keskustelun moderaattorina toimi päätoimittaja Merja Ylä-Anttila.

Energiaverotusta voitava tarkastella uudelleen

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että mikäli nykyisellä hallituskaudella tehdyt energiaveropäätökset huonontavat metsäteollisuuden asemaa, on päätöksiä voitava tarkastella uudelleen. 

Heinäluoma totesi, että teollisuuden sähkövero tulisi Ruotsin tavoin poistaa, mikäli yritys sitoutuu energiatehokkuutta lisääviin investointeihin. Energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuriin oltiin valmiita tekemään muutoksia hallitusneuvotteluissa.

Heinäluoma kritisoi hallitusta uusiutuvan energian tukipaketista.  Ministeri Häkämies vakuutti, että hallitus on luvannut palata asiaan, mikäli ala pystyy osoittamaan, että jalostuskelpoista puuta päätyy poltettavaksi. 

Uusia ydinvoimalupia – tai sitten ei

Häkämies ja Heinäluoma olisivat valmita myöntämään Fortumin Loviisan voimalalle korvausinvestointiluvan. Kaunisto puolestaan oli pidättyväinen ja tarkastelisi ydinvoimakysymystä vasta sen jälkeen, kun on arvioitu tarvitaanko päättymässä olevalla vaalikaudella myönnettyjen lupien lisäksi uutta sähköntuotantokapasiteettia.

Heinäluoma linjasi, ettei tulevan ydinvoimakapasiteetin kannattavuutta pidä vaarantaa uusilla veroilla tai maksuilla. Sen sijaan hän näki tarpeellisena, että vanhaa vesi- ja ydinvoimaa, joka on rakennettu ennen Kioton-sopimuksen voimaantuloa, voisi verottaa näiden saaman kilpailuedun vuoksi. Heinäluoma tarkensi, ettei tämä koskisi ns. Mankala-periatteella toimiva yhtiöitä. Kaunisto näki uraaniveron vaihtoehtona Windfall-verolle.

Infrastruktuuriin panostettava – mistä rahat?

Panelistit pitivät tärkeänä infrastruktuuriin ja raideverkostoon panostamista, mutta erityisesti ministeri Häkämies muistutti investointien kalleudesta. Kaunisto korosti Itä- ja Pohjois-Suomen raideyhteyksien tärkeyttä teollisuudelle.

”Infrarakentamishankkeet on irrotettava normaalista kehyksestä, koska nämä ovat investointeja tulevaisuuteen”, linjasi Heinäluoma. Hankkeiden rahoittamiseksi tulisi perustaa valtion infrastruktuuriosakeyhtiö.

Investointeja Suomeen

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen kysyi panelisteilta, millä rakenteellisella muutoksella nämä varmistaisivat, että Suomeen saadaan investointeja.

Häkämies nosti esiin erityisesti energian saatavuuden ja puurakentamisen edistämisen. Heinäluoma avaisi tehdyn energiaverouudistuksen. Kaunisto säätäisi energiaveroleikkurin tasolle, jolla teollisuus voi pärjätä.

Metsäteollisuudelta panelistit odottivat panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen, biojalostamoinvestointeja sekä hyvää työmarkkinayhteistyötä.