Metsäteollisuuden mahdollisuuksia on vahvistettava riittävällä sähkön tarjonnalla

Tiedotteet |

Rakennemuutos on vähentänyt metsäteollisuuden sähkönkäyttöä 3,5 terawattituntia. Talouden taantuma on vaikuttanut huomattavasti tätä enemmän, noin 4,5 terawattituntia.

Vuonna 2020 metsäteollisuuden sähköntarve ylittää taantumaa edeltäneen tason ja vuoteen 2030 mennessä sähköntarve kasvaa merkittävästi. Metsäteollisuuden tuotannon kehittäminen edellyttää, että sähkön saatavuutta ei rajoiteta poliittisilla päätöksillä. 

Suomessa toteutetun rakennemuutoksen ansiosta metsäteollisuudella on hyvät edellytykset kasvattaa markkinaosuuttaan, kun maailmantalous elpyy. Valtiovallan rooliin kuuluu vahvistaa teollisuuden menestymisen edellytyksiä ja varmistaa siten Suomen elpymisen kannalta elintärkeitä vientituloja. Metsäteollisuudella on energiaintensiivistä tuotantoa kymmenillä paikkakunnilla eri puolissa Suomea ja ala käyttää edelleen lähes kolmanneksen Suomen sähköstä.

Metsäteollisuuden tavoitteena on kaksinkertaistaa alan tuotteiden ja palvelujen arvo vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvonlisäyksestä tulee uusista tuotteista ja korkeamman jalostusarvon paperilaaduista, joiden valmistamiseen tarvitaan lisää sähköä.

"Teollisuuden kilpailukykyä parantavat energiaratkaisut ovat täysin suomalaisten päättäjien omissa käsissä. Uusien tuotteiden kehityshankkeiden eteneminen Suomessa edellyttää kustannuskilpailukyvyn turvaavaa pitkäjänteistä energiapolitiikkaa", sanoo energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman Metsäteollisuus ry:stä."Käytännössä tämä tarkoittaa lisää kapasiteettia energiantuotantoon. Myös energiaverotusta on alennettava kilpailijamaiden tasolle."

Metsäteollisuuden uusien biotuotteiden valmistuksessa sähkön merkitys korostuu entisestään. Mikäli Suomeen rakennettaisiin kolmesta viiteen biojalostamoa, sähkön tarve kasvaisi 1,5 – 2,5 terawattituntia, mikä olisi lähes 10 prosenttia metsäteollisuuden sähköntarpeesta ennen taantumaa.

Biojalostamoissa puulle saadaan maksimaalinen jalostusarvo, koska sen ainesosista voidaan tuottaa mm. biokemikaaleja, komposiitteja, nanotuotteita ja liikennebiopolttoaineita. Riittävä puhtaan sähkön saatavuus edistää siten myös puun kokonaisvaltaista jalostamista ja käyttöä sekä metsäbiomassaan perustuvaa uusiutuvan energian tuotantoa.

Lisätietoja:
Stefan Sundman,
energia- ja ympäristöjohtaja
puh. 09 132 66 11 tai 040 535 0501

Taustatietoa toimituksille:

Suomessa toimii 50 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta, noin 170 teollisen mittakaavan sahaa sekä 15 levytehdasta. Puun jalostus työllistää koko klusterissa noin 200 000 suomalaista ja sen taloudellisen jalanjäljen vaikutuspiirissä on noin 500 000 suomalaista.

Suomessa arvokas puuraaka-aine käytetään tarkasti. Tukkipuu käytetään puurakentamisen ja -sisustamisen sekä puutuotteiden materiaalina. Tukin sahauksesta syntyvä puru käytetään tilanteesta riippuen joko levyteollisuuden raaka-aineena, sellun valmistuksessa tai energian tuotannossa.

Sellutehdas tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Tämän ansiosta sen yhteyteen on mahdollista rakentaa biojalostamo, joka käyttää muutoin jalostukseen soveltumattomat puun osat, kuten mm. oksat, latvukset, kannot ja hakkuutähteet. Metsäbiomassasta tuotettu liikennepolttoaine ei kilpaile maailmalla ruuan tuotantoon käytettävästä peltopinta-alasta.

Suomen metsäteollisuus valmistaa lähes 100 miljoonan eurooppalaisen paperituotteet ja 50 miljoonan asiakkaan puutuotteet. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi puuvarojen, kestävän metsätalouden ja alan eturivin osaamisen ansiosta.

Viestintäkontakti:

Helena Aatinen, viestintäjohtaja
puh. 09 132 66 45 tai 040 548 66 75