Metsäklusterissa mahdollisuuksia monipuolisille osaajille

Tiedotteet |

Suomalaisen metsäklusterin uudistuminen asettaa paineita myös koulutukselle. Alan koulutus on kansainvälisesti korkeatasoista, mutta osin kapea-alaista. Nyt kaivataan monipuolisuutta ja uudenlaista otetta niin koulutukseen kuin tutkimukseenkin.

”Yliopistojen rooli voi olla hyvin merkittävä metsäklusterin uudistumisessa, sillä muutoksen pitää perustua tutkimukseen ja uuteen tietoon”, sanoo professori Bjarne Holmbom Åbo Akademista ja jatkaa: " Myös yliopiston pitää mukautua ja muuttua."

Metsäklusterin yhtenä haasteena on pitää ala vetovoimaisena ja nuoria houkuttelevana. Holmbom kertoo, että Åbo Akademissa on kokemusta siitä, että uudenlaiset tutkimuskohteet ja aineyhdistelmät kiinnostavat opiskelijoita enemmän kuin perinteiset tekniset tieteet. Esimerkkinä hän mainitsee teollisuustalouden laboratorion, jossa on mukana tutkijoita useasta eri tiedekunnasta.  

”Paperialan teknologinen opetus on hyvää, mutta ehkä liian kapea-alaista. Tarvitsemme siihen lisää poikkitieteellistä koulutusta, esimerkiksi juuri teollisuustaloutta”, Holmbom sanoo.

Åbo Akademissa toimii nyt kaksi Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä: prosessikemia ja funktionaaliset materiaalit. ”Molemmissa yli puolet tutkimuksesta liittyy selvästi puunjalostukseen. Tämä on ollut meille hyvä asia, olemme pystyneet suurentamaan tutkimusryhmiä, ja tutkimuksen laatu ja volyymi ovat selvästi parantuneet”, Holmbom sanoo.

Koulutusta suunnattava laajemmalle kuin paperiin

Holmbom uskoo, että biomassaan perustuva tuotanto tulee yhä tärkeämmäksi, muun muassa kestävän kehityksen vaatimusten myötä. Biomassasta valmistetut tuotteet voivat tosin olla paljon muutakin kuin paperia. Holmbomin mukaan nuoria kiinnostaa nyt kovin paljon esimerkiksi biojalostamo.

”Meidän täytyy tutkimuksella näyttää ja kehittää sellaisia uusia uria, että puuta voidaan käyttää uudella tavalla. Sen vuoksi koulutustakin pitää suunnata vähän laajemmalle kuin perinteiseen paperiin. Myös puutuotteet ja niihin liittyvä tutkimus ovat tärkeitä”, Holmbom sanoo.

 Koordinointia kaivataan

Metsäteollisuus ry:n tutkimus- ja teknologiavaliokunnan puheenjohtajana tänä vuonna aloittanut Tapio Ahola on Holmbomin kanssa yhtä mieltä siitä, että koulutuksessa teknologinen puoli on Suomessa ollut aina hyvin hallussa. ”Osaamista on vahvistettava nimenomaan metsien ja puun monipuolista ja asiakaslähtöistä käyttöä silmällä pitäen, ja ottamalla huomioon uudet tieteenalat ja niiden hyödyntäminen”, Ahola sanoo.

”Koulutus on alueellisesti hyvin kattavaa, mutta enemmän kaivattaisiin valtakunnallista koordinaatiota, ettei koulutus sirpaloidu liikaa, ja että huippukoulutus saadaan pidettyä mukana”, Ahola sanoo.

Hänen mielestään eri oppilaitoksille ei ole pystytty riittävän hyvin määrittelemään painopistealueita, oli sitten kyseessä ammattikorkeakoulu tai tiedekorkeakoulu. ”Koulutusta pitää pystyä suuntaamaan ja kohdentamaan selvästi enemmän kuin aikaisemmin”, hän toteaa.

Aholan mukaan suurimmat koulutuksen lisäystarpeet näyttäisivät juuri nyt olevan ammatillisella puolella, varsinkin metsätaloudessa.