Metsähuippukokous Pietarissa 25.10.2009: Puheenjohtaja Kari Jordanin puhe

Tiedotteet |

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jordanin Pietarin metsähuippukokouksessa 25.10.2009 pitämä puhe

Metsäyhteistyön kehittäminen boreaalisella vyöhykkeellä

 

Arvoisat pääministeri Putin, pääministeri Vanhanen,

Arvoisat ministerit,

Hyvät metsähuippukokouksen osanottajat, naiset ja herrat,

 

Suomen ja Venäjän metsäsektorit, jotka toimivat yhteisellä boreaalisella vyöhykkeellä, ovat jo vuosikymmeniä tehneet laajaa yhteistyötä metsäsektoriin liittyvissä kysymyksissä. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat investoineet Venäjälle lähes miljardi euroa, ja maassa toimii erityisesti suomalaista saha-, levy- ja kartonkiteollisuutta.

 

Venäjä on Suomen metsäsektorille erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen yhteistyökumppani. Maan kasvava talous sekä runsaat energia- ja metsävarat tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet kehittää pitkälle jalostettuja tuotteita sekä liiketoimintaa, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. On erittäin tärkeää vahvistaa yhteistyön mahdollisuuksia juuri nyt, kun molemmat maat rakentavat taloudellisen kasvun edellytyksiä maailmantalouden taantuman hellittäessä vähitellen otettaan.

 

Investoinnit, kannattavuus

 

Metsäteollisuuden maailmanlaajuisessa ja nopeassa muutoksessa viime vuosien investoinnit ovat suuntautuneet pitkälti Latinalaiseen Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. Investointien kilpajuoksussa eivät Venäjä eikä Suomi ole päässeet palkintosijoille.

 

Metsäteollisuusmaiden tehtävänä on luoda teollisuuden toiminnan mahdollistavat olosuhteet.  Yritysten rooli on puolestaan arvioida mittavan tehdasinvestoinnin liiketaloudellista kannattavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Metsäteollisuuden investointeihin vaikuttavat kannattavuuden lisäksi vakaa lainsäädännöllinen toimintaympäristö, ulkomaisten investointien suoja, raaka-aineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan, toimiva infrastruktuuri ja lopputuotteiden markkinoiden kasvu. Näitä osatekijöitä kehitetään monissa maissa järjestelmällisesti ja vahvistetaan siten alueen vetovoimaisuutta korkeatasoisen osaamisen ja teknologian aikaansaamiseksi.


Puun vienti Venäjältä

 

Investointien lisäksi suomalainen metsäteollisuus on tuonut Venäjälle puunvientituloja. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Venäjä on saanut puunvientituloja Suomesta noin 7 miljardia euroa.

 

Suomalaisen ja venäläisen metsäteollisuuden raaka-ainetarpeet ja eri puulajien hankinta ovat täydentäneet hyvin toisiaan. Tukkeja ja vaneripuuta ei voida teknisesti eikä taloudellisesti korjata metsästä, ellei samaan aikaan korjata myös kuitupuuta. Kun suomalainen teollisuus on hyödyntänyt erityisesti kuitupuuta, sen vientimahdollisuudet ovat varmistaneet venäläisen vaneri- ja sahateollisuuden tukkien saannin. Venäjältä hankittu koivu, sellu-, paperi- ja vaneriteollisuuden tarpeisiin on ollut Suomelle välttämätöntä, koska kotimaasta ei saada riittävästi koivua.

 

Venäjän asteittain käyttöön ottamat puun vientitullit ovat tehneet puun tuonnin Suomeen kannattamattomaksi ja kauppa on käytännössä pysähtynyt. Tämä on vahvistanut eteläamerikkalaisen raaka-aineen asemaa metsäteollisuuden tuotannossa, mikä ei ole boreaalisella metsävyöhykkeellä toimivan venäläisen eikä suomalaisen teollisuuden etu.

 

Suomessa on viime aikoina jouduttu sulkemaan metsäteollisuuden kapasiteettia osin nimenomaan puun tuonnin tyrehtymisen vuoksi. Kapasiteetin leikkaaminen on vähentänyt alan raaka-ainetarvetta noin 10 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

 

Sulkemisten kerrannaisvaikutukset ovat ulottuneet myös Venäjälle ja heikentäneet maan metsäsektorin rakenteita ja infrastruktuuria. Alueilla, jotka muutoinkin kamppailevat työttömyyden kanssa, on menetetty tuhansia työpaikkoja. Samalla metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät Venäjällä ovat huonontuneet, koska toimintaolosuhteiden heikentyminen vaikeuttaa suurten alan investointien toteuttamista. 

 

Kun Venäjä ottaa monipuolisesti käyttöön investointiolosuhteisiin ratkaisevasti vaikuttavat kannustimet, maalla on mahdollisuus menestyä ja kasvaa merkittäväksi toimijaksi myös metsäteollisuuden alalla. Kummankin maan etujen mukaista on, että puutulleista luovutaan ja vahvistetaan muillakin keinoin boreaalisen raaka-aineen asemaa maailmanmarkkinoilla.

 

Kaupan esteet

 

Maailmanlaajuinen talouskriisi on lisännyt protektionismia ja kaupan esteitä. Nämä kuitenkin vain hidastavat talouden elpymistä. Metsäteollisuudessa ne vaikeuttavat yhteistyötä ja heikentävät boreaalisen metsäteollisuusvyöhykkeen tarjoaman raaka-aineen, erityisesti koivun, asemaa verrattuna muiden alueiden tuottamiin merkittäviin raaka-aineisiin.

 

Jatkuva työ kansainvälisen kaupan esteiden poistamiseksi on edelleen erittäin tärkeä keino luoda jatkuvasti parempia yhteistyön ja menestymisen mahdollisuuksia sekä edistää talouden kasvua.  

 

Boreaalisen raaka-aineen asema maailmanmarkkinoilla

 

Suomen ja Venäjän yhteisenä huolena on boreaalisiin raaka-aineisiimme perustuvan metsäsektorin menestys maailmanmarkkinoilla. Voimme hyödyntää pohjoisia raaka-aineitamme kestävästi ja menestyksellisesti, kun metsäteollisuudelle luodaan molempiin maihin edellytykset toimia kannattavasti.

 

Tässä työssä Suomen ja Venäjän metsäsektoreilla on lukuisia yhteistyön ja kehittämisen mahdollisuuksia. Venäjällä keskeisintä on poistaa kaupan esteitä sekä vahvistaa suurten teollisten investointien edellyttämiä olosuhteita ja luottamusta puuraaka-aineen saatavuuteen pitkällä aikavälillä. Niin ikään molemmissa maissa kannattava toiminta edellyttää kustannustehokasta ja kestävää metsätaloutta sekä lisää tutkimusta, kehitystä ja koulutusta alan nykyisten ja uusien tuotteiden aikaansaamiseksi.

 

Pohjoinen raaka-aineemme tarjoaa hyvän perustan, monet muut mahdollisuudet ovat kiinni kyvystämme yhdistää intressit ja löytää luovia ratkaisuja molempien maiden metsäsektoreiden menestykseksi.