Marraskuun puukauppa: kelirikkoleimikoille on kovasti kysyntää

Tiedotteet |

Puukauppa hidastui marraskuussa. Notkahdus johtuu pääosin alkuvuonna hyvin sujuneesta puukaupasta ja nopeasti nousseista puuraaka-aineiden kustannuksista. Ympäri vuoden korjattaviksi sopivista ns. kelirikkoleimikoista on pulaa.

 

Teollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä 2,1 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 60 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Ostettu määrä putosi puoleen lokakuusta. Kuitenkin tammi-marraskuussa ostettu 39,3 miljoonaa kuutiota ylittää 30 prosentilla edellisvuoden saman aikavälin ostot.

Viime talven heikkojen korjuukelien vuoksi aiemmista talvileimikoista on osa edelleen hakkaamatta. Tuoreesta kuusikuitupuusta tulee pulaa, mikäli lämpiminä jatkuvat säät vaikeuttavat korjuutöitä.

Puukaupan odotetaan käyvän vilkkaana myös vuonna 2008

Jo tammi-marraskuun tilastojen mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa ennätysmäinen puukauppavuosi. Tammi-marraskuussa on tukkien ostomäärä kasvanut eniten ja mäntytukkia on ostettu lähes 50 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kuusi- ja koivutukkia on ostettu lähes 30 prosenttia ja kuitupuuta noin 25 prosenttia edellisvuoden tammi-marraskuuta enemmän.

Vuoden 2006 marraskuuhun verrattuna mänty- ja kuusitukin kantohinnat ovat nousseet yli 20 prosenttia, koivutukin lähes 10, kuusikuidun 4 ja mänty- ja koivukuidun noin 20 prosenttia. Mäntytukin kantohinta oli lokakuussa keskimäärin 64 euroa, kuusitukin 65 euroa ja koivutukin 48 euroa/m3. Mänty- ja koivukuidun kantohinta oli keskimäärin 16-17 euroa/m3 ja kuusikuidun 23 euroa/m3.

Metsäteollisuus tarvitsee puuta tasaisesti ympäri vuoden. Yksityiset metsänomistajat ovat avainasemassa, koska yksityismetsistä ostetaan 60 prosenttia teollisuuden tarvisemasta puusta. Metsäteollisuuden tuotanto on vuonna 2007 edelleen kasvanut.  Venäjän tuontipuun vähentyessä kotimaasta tarvitaan enemmän puuta.

Metsien monet käyttömuodot on hyvin sovitettavissa yhteen

Metsien suojelu, virkistys- ja talouskäyttö eivät ole toisensa poissulkevia metsien käyttömuotoja. Suomen runsaat ja monipuoliset metsävarat antavat hyvät mahdollisuudet huolehtia sekä teollisuuden puuraaka-aineen saannista että luonnon monimuotoisuudesta.

Suomen metsistä yli 90 prosenttia on talousmetsiä. Talousmetsien hoito on siten avain metsäluonnon monimuotoisuutta suojeltaessa. Talousmetsien luonnonhoidon keinot ovat tutkitusti hyviä ja niitä kehitetään koko ajan. Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt suojellaan. Samalla lisätään luonnonmetsille tyypillisiä rakennepiirteitä esimerkiksi puulajivalinnoin, kulottamalla tai lisäämällä järeää runkolahopuuta jättämällä säästöpuita.

Suomessa on myös lähes kaksi miljoonaa hehtaaria tiukasti suojeltuja metsiä. Jo 8,3 prosenttia metsäalasta on tiukan suojelun piirissä, mikä on ylivoimainen Euroopan ennätys.

Maamme arvokkaimmat luontokohteet on liitetty kattavasti kansallisiin suojeluohjelmiin ja EU:n Natura 2000 -verkostoon. Kuitenkin Etelä-Suomessa on tarvetta täydentää monimuotoisuuden suojelua. Se on toteutettava vapaaehtoisuuteen perustuvilla talousmetsien luonnonhoidon menetelmillä ja METSO -ohjelmassa hyviä tuloksia tuottaneilla vapaaehtoisilla suojelukeinoilla.