Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi – tutkimushanke tuottaa työkaluja luonnontilan seurantaan

Tiedotteet |

Kesäkuun alussa julkaistun Suomen Ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat maatalouden perinnebiotoopit, jotka häviävät ilman ihmisen toimia.

Metsien suurimmaksi haasteeksi nousi lahopuun määrän vähäisyys ja lehtojen uhanalaisuus. Suomen metsistä suurin osa on talousmetsiä, joten talousmetsien luonnonhoidolla voidaan saavuttaa positiivisia tuloksia metsien rakennepiirteiden monipuolistamisessa.

Lisäksi tutkimuksen metsäasiantuntijaryhmän tuloksia on jo otettu huomioon METSOohjelmaa valmisteltaessa.

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointihankkeessa verrattiin muun muassa kaikkia metsäluontotyyppejä luonnontilaan, jonka kriteereinä on käytetty esimerkiksi lahopuun määrää ja erilaisia luontaisia ja ihmisen aikaansaamia häiriöitä. Luonnontilan muuttumista arvioitiin usean vuosikymmenen takaiselta ajalta nykypäivään.

"Ihminen on toimillaan muokannut luontoa jo vuosisatoja ja puuta on käytetty teollisuuden raaka-aineena useita vuosikymmeniä. On itsestään selvää, että lähes kaikki talousmetsät poikkeavat luonnontilaisesta metsästä", toteaa Metsäteollisuus ry:n metsä- ja infrastruktuurijohtaja Anders Portin.

Talousmetsät avainasemassa monimuotoisuuden turvaamisessa

Lähes 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsiä. Niiden käsittely on avainasemassa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

 

Talousmetsien luonnonhoidon keinot ovat monipuolisia ja luonnonhoidosta on tullut kiinteä osa metsänhoitoa ja puunkorjuuta.

Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt on kartoitettu ja nämä kohteet jätetään pääsääntöisesti metsänkäsittelyjen ulkopuolelle. Lisäksi säilytetään ja lisätään luonnonmetsille tyypillisiä rakennepiirteitä muun muassa jättämällä säästöpuita ja lehtipuita hakkuualoille sekä kulottamalla metsiä.

Muutokset luonnossa tapahtuvat hitaasti, näin myös talousmetsien luonnonhoidon tulokset näkyvät maastossa hitaasti. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu myös nopeita positiivisia lajistovaikutuksia, erityisesti kulotuksen seurauksena.

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamismenetelmiä kehitetään edelleen

Yksi keskeisistä talousmetsien luonnonhoidon tavoitteista on järeän runkolahopuun lisääminen. Myös käsittelyaloille jätetyistä elävistä säästöpuista muodostuu aikanaan lahopuuta.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion luonnonhoidon seurantatulosten mukaan talousmetsien järeä runkolahopuu on alkanut uusien menetelmien ansiosta lisääntyä. Säästöpuita puolestaan jätetään uudistushakkuualoille yhteensä lähes miljoona kuutiometriä vuodessa.

Suomessa tehdään paperia 100 miljoonalle ja puutuotteita 50 miljoonalle ihmiselle

Metsäsektori on merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se on useiden maakuntien ensisijainen toimeentulon lähde ja elinvoimaisuuden perusta.

Joka kymmenes suomalainen saa elantonsa metsäteollisuudesta tai sitä palvelevilta aloilta. Sektori työllistää suoraan tai välillisesti lähes 200 000 suomalaista, joista 62 000 työskentelee sellu-, paperi- ja puutuoteteollisuudessa ja noin 20 000 metsätalouden parissa.

Puun teollinen hyödyntäminen on kestävää. Puuvaramme ovat jatkuvasti kasvaneet. Joka vuosi metsiemme kasvu ylittää hakkuiden ja luonnollisen poistuman määrän, joten metsien ja puuston määrä lisääntyy koko ajan.

 Lisätietoja:

Anders Portin, metsä- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 040 – 586 6179

Antti Otsamo, metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry, puh. 040 – 719 7734

Suvi Raivio, luontoasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 – 521 6216