Kööpenhamina: Pihatalkoista kansainvälisiin ilmastotekoihin

Tiedotteet |

EU:n liian rohkea etunoja voi tehdä ilmastotalkoista pienen piirin pihatalkoot. Koska kyse on globaalista siivouksesta, niin haravan varteen tarvitaan mukaan kaikki merkittävät hiilidioksidin päästäjät.

Talkookutsut on siis lähetetty myös Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan.

Pihatalkoissa vähemmistö tekee yleensä muidenkin työt. Enemmistöä ulos vaivautuneista kiinnostaa enemmän puhuminen ja eväät kuin itse tekeminen. Osa naapureista varaa samalle illalle muuta ohjelmaa tai tarkkailee muiden työtä verhojensa takaa. Tämä kuormittaa uskollisen talkooporukan piippuun.

Nyt EU on tiukkoine ilmastotavoitteineen talkooharavan varressa ja hyvä niin. Jotta taakka olisi tasapuolinen, on ilmastosopimukseen saatava mukaan kaikki merkittävät päästöjä aiheuttavat maat. Sopimuksessa tulisi sitoutua konkreettisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin.

EU:n on valitettavasti mahdotonta ratkaista ilmastokysymystä omalla kunnianhimollaan. EU:n yksipuoliset päästövähennykset voivat johtaa hiilivuotoon – eurooppalainen teollisuus näivettyy samalla kun tuotanto siirtyy löysemmän ilmastopolitiikan maihin. Siinä häviävät sekä ilmasto että eurooppalainen hyvinvointi ja osaaminen.

USA:n ja monen suuren päästäjämaan sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin puuttuu. Yhdysvaltain kongressin valmistelemassa ilmastolaissa olisi olennaista, että sen ajamat konkreettiset toimet olisivat verrattavissa EU:n vastaaviin. Tällöin ilmastopolitiikka ei vääristä teollisuuden kilpailukykyä mantereiden välillä. Olisihan epäreilua, jos toiset saisivat pelata nappulakengät jalassa ja toiset kompuroisivat paljain jaloin.

YK:n ilmastopaneeli (IPCC) haluaa teollistuneiden maiden leikkaavan päästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Myös USA on sitoutunut tämänkaltaisiin lukuihin ja maan johdossa on kyllä havahduttu ympäristönsuojelun tärkeyteen, mutta lähitulevaisuuden sitoumukset ovat hämärän peitossa.

Kattava ilmastosopimus Kööpenhaminassa johtaisi parhaimmillaan globaaliin kolmoishyötyyn: päästöt vähenevät, yritysten kilpailutilanteesta tulee tasapuolisempi ja ilmastoteknologian markkinat vauhdittuvat.

Täällä Ahti Fagerblom,
pienen merenneidon maa

Ps. Jos olisin törmännyt Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaan, olisin taputtanut häntä olalle. Olisin kertonut kuinka me eurooppalaiset ollaan vihreitä. Kateudesta. Amerikkalaiset kun osaavat rakentaa ja rakentavat paljon puusta. Ovat vielä osanneet standardisoida puurakentamisen niin, että se on kustannustehokasta ja kilpailukykyistä ja perustuu avoimeen rakennusjärjestelmään. Eurooppa kompastelee kansallisten, jopa alueittaisten rakennusmääräysten kanssa. Viime vuonna suomalaisen sahateollisuuden valmistamiin tuotteisiin sitoutui noin 20 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin niiden valmistamisesta aiheutui.

Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n ilmastopäällikkö, joka seuraa Kööpenhaminan ilmastokokouksen ilmiöitä ja päätöksentekoa maalta, mereltä ja ilmasta. Ilmastokokoukseen liittyviä juttuja ilmestyy neuvottelujen ajan tällä samalla kanavalla.