Kelirikkokorjaukset maksavat itsensä takaisin reilussa vuodessa

Tiedotteet |

Suomessa tulisi käynnistää pikimmiten toimet kelirikon poistamiseksi yleisiltä sorateiltä. Tiehallinnon, Metsäteho Oy:n ja Tieliikelaitoksen selvitysten mukaan kelirikkokorjausten kustannukset maksavat itsensä takaisin puunhankinnan kustannussäästöinä reilussa vuodessa, kun korjauskohteet valitaan oikein. Korjaushankkeiden kannattavuus paranee entisestään, jos otetaan huomioon myös muulle liikenteelle ja tienvarren asutukselle koituvat hyödyt.

Kelirikko nostaa metsäteollisuuden kustannuksia noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Pääsyynä siihen on yleisten sorateiden kelirikko, joka katkaisee puukuljetukset keväisin moneksi viikoksi ja haittaa kuljetuksia usein myös syksyisin.

Kelirikon korjausohjelman kannattavuutta selvitettiin Kainuun, Koillismaan, Savo-Karjalan, Keski-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla. Näillä alueilla yleisten sorateiden korjauksiin laskettiin tarvittavan yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Tällä investoinnilla saadaan puunhankinnassa noin 40 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kelirikkokorjaukset osoittautuivat hyvin kannattaviksi, koska korjauksiin sijoitetut rahat maksavat itsensä takaisin kustannussäästöinä reilussa vuodessa.

Alueellisissa tarkasteluissa yhdistettiin paikkaan sidotut metsävaratiedot, kuljetusreitit ja kuljetustarpeet sekä teiden korjauskustannukset ja korjauksilla saavutettavat hyödyt. Tarkastelujen tuloksena korjauskohteet laitettiin tärkeysjärjestykseen korjauskustannusten ja saatavien hyötyjen perusteella. Menetelmä toi hyvin esiin kelirikkokohteet, jotka aiheuttavat kuljetuksille suurimmat "pullonkaulat". Lyhytkin, heikkokuntoinen tieosuus voi katkaista kuljetusreitin laajalta alueelta.

Kelirikko estää tasaisen korjuun, kuljetuksen ja työllistämisen

Kelirikon vuoksi puun korjuuta ja kuljetuksia ei voida järjestää tasaisesti tehtaiden puunkäyttöä vastaavasti. Kevään kelirikkoon varaudutaan lisäämällä puun korjuuta ja kuljetuksia talvikaudella, jolloin kaikki mahdolliset metsäkoneet ja puutavara-autot ovat täystyöllistettyjä. Kelirikkoaikana kalusto puolestaan seisoo pahimmillaan useita viikkoja. Kaikelle kausihuippua varten varatulle konekalustolle ei löydy täysimääräisesti töitä ympäri vuoden, mikä näkyy muun muassa vajaatyöllistettyjen metsäkone- ja kuljetusyritysten heikkona kannattavuutena. Ylikapasiteetti on yksi suurimmista lisäkustannuksia aiheuttavista tekijöistä. Tasaisempi työllisyys helpottaisi myös uhkaavaa työvoimapulaa.

Tehtaiden puunsaanti kelirikon aikana turvataan kasvattamalla varastoja. Ylimääräinen varastointi aiheuttaa lisäkustannuksia puutavaran käsittelyn, suojaamisen, raaka-aineen laadun heikkenemisen sekä varastoihin sitoutuneen pääoman kautta. Kelirikkoaikana kuljetuskelpoisista leimikoista maksetaan korkeampaa hintaa ja särkyneitä teitä joudutaan korjaamaan. Pahimmillaan on jouduttu jopa supistamaan teollisuuden tuotantoa, kun puutoimitukset ovat pysähtyneet kelirikon takia.

Metsäteho Oy on puunhankinnan ja puuntuottamisen tutkimus- ja kehittämispalveluja tuottava yritys.

11.01.2006

Lisätietoja antavat:

Olli Mäkelä, DI, toimistopäällikkö, Tieliikelaitos
Puh. 020 444 5370, 0400 176 167, etunimi.sukunimi@tieliikelaitos.fi

Heikki Pajuoja, toimitusjohtaja, Metsäteho Oy
puh. 020 765 8801, 040 528 4359, etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Jouni Väkevä, asiamies, Metsäteollisuus ry
puh. (09) 132 6620, 040 530 7164, etunimi.sukunimi@forestindustries.fi