Kansallinen energia- ja ilmastoselonteko vaikuttaa merkittävästi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Suomessa

Tiedotteet |

Tiedotteen liitteet löytyvät tekstin lopusta.

Suomen metsäteollisuudelle on tärkeää, että Suomen hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjaukset turvaavat metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Päästökauppa ei saa ohjata metsäteollisuuden raaka-ainetta polttoon. Päällekkäisiä energiapolitiikan ohjauskeinoja tulee yksinkertaistaa ja sähköverosta on luovuttava kokonaan. Päästökaupan seuraavassa jakosuunnitelmassa on otettava huomioon kansainvälisen kilpailun haasteet. Ilmastopolitiikan globaaleihin ongelmiin on löydettävä globaalit ja realistiset ratkaisut laajalla rintamalla. Suomalaisen metsäteollisuuden menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää, että alan kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa.

Päästökauppa nostaa energian hintaa ja vaikeuttaa metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa. Päästöoikeuksien korkea hinta lisää energiasektorin puustamaksukykyä, mikä saattaa vääristää puumarkkinoita ja ohjata raaka-aineeksi kelpaavaa puuta polttoon.  Raaka-aineeksi kelpaavan puun jalostaminen kierrätettäviksi tuotteiksi työllistää ja kasvattaa kansantuotetta moninkertaisesti polttoon verrattuna.

Pitkäjänteisellä energiapolitiikalla vaikutetaan energianhankinnan tasapainoon ja rakenteeseen, ja siten myös kansantalouteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Teollisuuden energiaverotus ja päästökauppa ovat päällekkäisiä rasitteita. Metsäteollisuuden käyttämän sähkön verotuksesta tulisi luopua, kuten Ruotsissakin on tehty. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi tehtailla tehokkaasti tuotetun ja käytetyn sähkön vapauttaminen verorasitteista. Kannustamalla tehtaita yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotantoon (CHP) biosähkön tuotanto lisääntyisi Suomessa, kasvihuonepäästöt vähenisivät, energiatehokkuus parantuisi, investoinnit tehokkaaseen CHP-tuotantoon lisääntyisivät sekä riippuvuus tuonti- ja ostosähköstä vähenisi.

Metsäteollisuuden päästöt ovat prosessiperäisiä eikä niitä käytännössä voida vähentää tuotantoa pienentämättä. Metsäteollisuus on panostanut vahvasti bioenergiaan, energiatehokkuuteen ja energiansäästöön ja se tuottaakin maamme bioenergiasta jo yli 80 prosenttia. Näillä toimenpiteillä toimialan päästöt on pidetty Suomen tavoitetasolla, vaikka esimerkiksi paperin tuotanto on kasvanut yli 40 prosenttia vuodesta 1990. Ilmastonmuutos on kuitenkin maailmanlaajuinen ongelma. Päästökaupan vääristämässä tilanteessa energiatehokkaat toimijat joutuvat ostamaan päästöoikeuksia kilpailijoiltaan, jotka eivät ole tehneet vastaavia päästöjen vähentämisinvestointeja. Suomalaisen metsäteollisuuden toiminta- ja investointiedellytykset tulisi turvata, kun jaetaan päästöoikeuksia vuosille 2008-2012.

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen osuus on hieman yli 10 prosenttia maailman päästöistä. Tulevaisuuden ilmastopoliittisten sopimusten lähtökohtana tulisi olla merkittävästi laajempi osallistuminen päästöjen vähentämiseen. Tulevaisuuden ilmastosopimuksen tulisi päästökiintiöiden ja rajoitusten sijaan palkita tehokkaasta ja vähäpäästöisestä toiminnasta. Globaali energiatehokkaan teknologian edistäminen olisi oikea vaihtoehto Kioton pöytäkirjan mallisille maakohtaisille päästökiintiöille, jotka ovat aiheuttaneet lukuisia ennakoimattomia ongelmia eurooppalaiselle teollisuudelle.

Lisätietoja:

Stefan Sundman, energia- ja ympäristöpäällikkö, Metsäteollisuus ry
puh. (09) 132 6611, 040 535 0501, etunimi.sukunimi@forestindustries.fi

Pertti Laine, johtaja, teollisuuspolitiikka, Metsäteollisuus ry
puh. (09) 132 6633, 0400 506 977, etunimi.sukunimi@forestindustries.fi

Päästökauppa ei saa ohjata metsäteollisuuden raaka-ainetta polttoon. (29 kilotavua)

Päällekkäisiä energiapolitiikan ohjauskeinoja tulee yksinkertaistaa (32 kilotavua)

Ilmastopolitiikan globaaleihin ongelmiin on löydettävä globaalit ja realistiset ratkaisut laajalla rintamalla. (46 kilotavua)

Tiedotteen liitteissä olevat kuvat. (31 kilotavua)