Kansainvälisen kaupan epävarmuus kasvaa WTO:n riitojenratkaisun halvaantuessa

Tiedotteet |

Lisääntyvät kaupan rajoitteet ja kauppajännitteet kasvattavat kansainvälisen kaupankäynnin epävarmuutta. Sääntöjen vastaisiin kaupan rajoitteisiin puuttuminen vaikeutuu, kun Maailman kauppajärjestö WTO:n riitojenratkaisu ajautuu umpikujaan joulukuun puolivälissä.

Kaupan rajoitteiden kansainvälisten sopimusten vastaisuuden selvittäminen sitovasti WTO:n riitojenratkaisun puitteissa päättyy joulukuussa. Tällöin järjestön valituselimellä ei enää ole riittävää määrää toimivaltaisia jäseniä, joten se lakkaa toimimasta. Yhdysvaltojen vastustuksen vuoksi WTO:ssa ei ole pystytty nimittämään uusia jäseniä erovuorossa olevien tilalle. Kauppariitoja voidaan edelleen käsitellä WTO:n paneeleissa, mutta paneeliratkaisut eivät ole sitovia.

Suomen metsäteollisuuden vienti on hyötynyt WTO:n riitojenratkaisusta. Venäjä liittyi jäseneksi vuonna 2012, mutta ei alkanut noudattaa sitoumustaan periä tietyiltä paperi- ja kartonkituotteilta korkeintaan viiden prosentin tuontitullia. EU vei asian riitojenratkaisumenettelyyn ja sai siihen paneeliratkaisun kaksi vuotta kestäneen prosessin jälkeen vuonna 2016. Venäjä tyytyi paneeliratkaisuun ja alensi aiemmin soveltamansa 10 tai 15 prosentin tuontitullit sitoumustensa mukaisiksi. Jos Venäjä ei olisi noudattanut ratkaisua, EU olisi voinut viedä asian valituselimeen.

Ilman sääntöjenvastaisuuden sitovaa toteamista on vaikea poistaa sääntörikkomuksia tai saada oikeutus vastatoimiin. Riitojenratkaisun vaikeutuminen ja seuraamusten puuttuminen voivat lisätä kaupanesteitä ja protektionismia.

Kaupan rajoitteet voivat häiritä Suomen metsäteollisuuden vientiä

Samalla kansainvälistä kauppaa jarruttavat toimenpiteet lisääntyvät. WTO:n marraskuussa julkaiseman raportin mukaan maailman rikkaimmat G20-maat asettivat viiden kuukauden jakson aikana 28 uutta kauppaa rajoittavaa toimenpidettä. Kaupan rajoitteina on otettu käyttöön korotettuja tullitariffeja, tuontikieltoja ja tiukennettuja tullimenettelyjä.

Kesäkuun ja lokakuun välissä asetetut uudet rajoitteet kattavat 460 miljardin dollarin arvosta G20-maiden välistä kauppaa. Uusien rajoitteiden kohteena oli enemmän kauppaa kuin edellisen seitsemän kuukauden jakson aikana asetetuilla rajoitteilla. Tuolloin rajoitteet koskivat kauppaa 336 miljardin dollarin arvosta.

Kaupan rajoittaminen on ristiriidassa G20-ryhmän kesäkuun 2019 julkilausuman kanssa. Julkilausumassa todettiin G20-maiden tavoitteena olevan vapaa, reilu, syrjimätön, avoin, ennustettava ja vakaa kauppa- ja investointiympäristö ja markkinoiden avoimuus.

Kansainvälinen kauppa on Suomen metsäteollisuudelle elinehto. Tuotannostamme menee tuoteryhmästä riippuen vientiin jopa 98 prosenttia. Vuonna 2018 viennistämme meni EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle noin 46 prosenttia eli kolmasmaavientiä oli yli 6 miljardin euron arvosta. Tämä vienti ja sen Suomeen tuoma hyvinvointi voivat häiriintyä kaupan rajoitteista.

Lisätietoja antaa

Eeva Korolainen

Päällikkö, kauppapolitiikka

040 562 2304