Ilmastolakiesitys on vanhanaikainen ja sekava

Tiedotteet |

Tänään julkaistu ilmastolakiesitys ei tuo lisäarvoa nykyiseen energia- ja ilmastopolitiikan ohjaukseen. Vanhanaikaisen lakiesityksen myötä Suomi ottaisi takapakkia verrattuna Euroopan unioniin, jossa ilmastoasiat halutaan yhdistää modernisti energia- ja teollisuuspolitiikkaan. 

Maailmalla puhutaan säätelyn vähentämisen ja joustavuuden puolesta, mutta ilmastolaki päinvastoin lisäisi byrokratian määrää ja päätöksenteon jäykkyyttä. Laki sitoisi myös tulevia hallituksia ja heikentäisi siten mahdollisuuksia reagoida joustavasti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä
ilmeneviin haasteisiin.

Ilmastolaki olisi päällekkäinen ohjauskeino hyvin toimivan kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä valmisteilla olevan ilmastotiekartta 2050:n kanssa. Epäselväksi jää, mikä on se ongelma, jota ratkaisemaan ilmastolaki on valmisteltu.

Ilmastolaki veisi Suomen kehityksessä taaksepäin 

Ilmastolaki nostaa ilmastonäkökulman energia- ja teollisuuspolitiikan näkökulmien edelle. Esimerkiksi EU on energiapaketin valmistelussa yhdistämässä ilmastopolitiikkaa vahvasti energiapolitiikkaan. Ilmastolain vanhanaikaisen lähestymistavan takia Suomi ei pysyisi tässä kehityksessä mukana.

Ilmastolain myötä energia- ja ilmastopolitiikan suunnittelusta tulisi nykyistä sekavampaa. Sisällöltään epämääräisen lakiesityksen vaikutuksia toimijoille on vaikea arvioida. Tämä lisäisi yritysten epävarmuutta toimintaympäristön kehittymisestä.

Lain perusteluissa mainitaan, että ilmastoasioista vastaaville ministeriöille halutaan kehittää ilmastokysymyksiä varten oma suunnittelujärjestelmä. Suunnittelujärjestelmän sijaan tehtiin kuitenkin lainsäädäntöä.

Lisätietoja:

Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry, puh. 09 132 6667, 040 820 9763