Hinta- ja laatukilpailussa ei voi menestyä kotimaisista lähtökohdista

Tiedotteet |

Globalisaatioon sopeutuminen on Suomen sellu- ja paperiteollisuudelle kohtalonkysymys. Tuotantotoiminnan laajentaminen muille mantereille on välttämätöntä, jotta myös kotimaisen tuotannon tulevaisuuden kilpailukykyä voidaan vaalia. Yksin kotimaisista lähtökohdista ei voida vastata eri puolilla maailmaa olevien asiakkaiden tarpeisiin.

Maailmanlaajuisessa kilpailussa menestyminen on yhtä välttämätöntä kuin vain muutama vuosikymmen sitten alkanut Suomen metsäteollisuuden kansainvälistyminen ja siitä käynnistynyt keskittymisen ja voimakkaan kasvun aika. Ilman rohkeita askelia Suomen metsäteollisuus koostuisi tänään mitä ilmeisemmin kansainvälisen tytäryhtiötalouden kauko-ohjauksessa olevista tuotantolaitoksista, joiden kuihtuminen olisi ollut todennäköisempää kuin vahvistuminen.  

Globaalisti toimivan paperiteollisuuden lähivuosien toimintamalli on melko selkeä. Sellutehtaita rakennetaan Etelä-Amerikkaan ja Venäjälle. Paperi- ja kartonkikoneet puolestaan sijoitetaan Aasiaan, erityisesti Kiinaan. Alan yritystoiminnan kehitystä ohjaavat kustannustekijöiden ohella yhtäältä edullinen tai nopeasti kasvava puuraaka-aine ja toisaalta nopeimmin kasvavat paperimarkkinat. Muille mantereille ja Venäjällekin suuntautuvien investointien mittatikkuna käytetään miljardia euroa. Myös Kiinaan, jonne rakennetaan yli puolet lähivuosien paperikoneista, ovat suomalaiset metsäteollisuusyritykset sijoittaneet jo lähes pari miljardia euroa.

Vuodessa kahdeksan paperikonetta Kiinaan

Paperin kulutuksen odotetaan lisääntyvän nopeimmin Aasiassa ja etenkin Kiinassa, yli 4 prosenttia vuodessa. Myös itäisessä Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa kysynnän kasvu on lähes yhtä nopeaa. Jaakko Pöyry Consultingin selvityksen mukaan maailman paperin ja kartongin kysynnän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 120 miljoonalla tonnilla, mistä Kiinan osuudeksi ennakoidaan 35 miljoonaa tonnia. Mikäli arvioitu paperin kysynnän kasvu tyydytettäisiin Kiinaan sijoittuvien paperikoneiden avulla, pitäisi maassa käynnistää seuraavan kymmenen vuoden aikana vuosittain kahdeksan 450 000 tonnin kokoista paperikonetta.     

Koko klusteri mukana

Globalisaatio on vienyt myös monet metsäklusterin yritykset valtamerten taakse. Ne ovat kansainvälistyneet vähintään yhtä vauhdikkaasti kuin paperialan yritykset.

Jaakko Pöyry Consulting aloitti Etelä-Amerikassa jo 1970-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä Aasiassa. Konetoimittajana tunnetun Metso Paperin kaukomaille suuntautumisesta kertoo puolestaan se, että yli kolmannes yrityksen nykyisestä tilauskannasta on Kiinasta peräisin.

Muutkin metsäklusterin yritykset ovat siirtäneet palvelu- ja huoltotoimintojaan asiakkaidensa perässä sinne, missä ala kehittyy ja kasvaa. Kansainvälistyminen vahvistaa osaltaan metsäklusterin menestymisen edellytyksiä.           

Kotimaassa mallia muualta

Suomessa toimivan metsäteollisuuden päämarkkinat ovat kuitenkin – ainakin vielä toistaiseksi – Euroopassa. Alan runsaan 11 miljardin euron viennistä lähes 80 prosenttia suuntautui vuonna 2004 Euroopan maihin. EU -maiden osuus oli kaksi kolmasosaa ja Aasian noin 10 prosenttia.

Täällä toimivalla sellu- ja paperiteollisuudella on edelleen monia muihin maihin verrattuna ylivoimaisia, klusterin ja infrastruktuurin suomia kilpailuetuja, joita voidaan edelleen vahvistaa. Mallia voidaan ottaa vaikkapa Euroopan korkeimman tuottavuuden maasta, Irlannista, jonne Yhdysvallat investoi vuonna 2003 kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin Kiinaan. Siellä on luotu pääoma- ja henkilöverotuksen sekä muiden tukitoimien avulla otolliset olosuhteet talouskasvulle ja investoinneille. Malliksi sopii myös lähinaapuri Ruotsi, jonka hallitus aikoo päästökaupan takia poistaa energiaveron paljon energiaa käyttävältä prosessiteollisuudelta.

Kiina nyt, Intia tulevaisuudessa?

Kehityksen suunnan valinnassa ei ole vaihtoehtoja, tästä askeleet vain tihenevät ja voimistuvat. Suomalaisen paperiteollisuuden kapasiteetista 60 % sijaitsee maamme rajojen ulkopuolella ja 40 % kotimaassa.

Suomalaisten yritysten odotetaan rakentavan Etelä-Amerikkaan lyhytkuituista sellua tuottavia tehtaita. Suomea alhaisempi kustannustaso ja vie yritykset myös Venäjälle, jonne suunnitellaan paria havupuusta pitkäkuituista sellua valmistavaa tehdasta.

Kiina-ilmiöstä puhumisella on hyvät perusteensa. Yli miljardin asukkaan jättivaltion paperin kulutuksen arvioidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvavan vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin maailman kulutuksen keskimäärin. Myös muiden Kaukoidän maiden talouskasvu on vauhdikkaampaa kuin Euroopan tai Amerikan kasvu. Katseet suuntautuvat jo Intiaan, jonne tietoliikenteen yritykset siirtyvät muiden ensimmäisinä, raskaamman teollisuuden airueina.