Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus turvataan talousmetsien luonnonhoidolla ja vapaaehtoisella suojelulla

Tiedotteet |

Talousmetsien hoito on avain metsäluonnon monimuotoisuuden suojeluun, koska metsistämme yli 90% on talousmetsiä. Ensimmäisellä METSO – kaudella talousmetsien luonnonhoidon keinot on todettu oikeansuuntaisiksi ja niistä saadut tulokset ovat rohkaisevia.

”Talousmetsien luontoa hoidetaan monipuolisesti ja luonnonhoidosta on tullut kiinteä osa metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Talousmetsien luonnonhoidossa suojellaan arvokkaat elinympäristöt sekä säilytetään ja lisätään luonnonmetsille tyypillisiä rakennepiirteitä. Puulajivalinnat, järeän runkolahopuun lisääminen säästöpuita jättämällä ja kulotus ovat

esimerkkejä talousmetsien mahdollisuuksista monimuotoisuuden turvaamisessa", kertoo Anders Portin Metsäteollisuus ry:stä.

"Vaikka talousmetsien luonnonhoidon tulokset näkyvät maastossa hitaasti, on tutkimuksissa todettu myös nopeita positiivisia lajistovaikutuksia. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamismenetelmiä tulee edelleen kehittää yhteistyössä muiden tahojen kanssa", jatkaa Portin. Hän johtaa järjestön metsä-, ympäristö- ja energiakysymyksistä vastaavaa yksikköä.

METSO ll ohjelman on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja kustannustehokkuuteen

Suomessa on lähes kaksi miljoonaa hehtaaria tiukasti suojeltuja metsiä. Jo 8,3 prosenttia metsäalastamme on tiukan suojelun piirissä, mikä on ylivoimainen Euroopan ennätys. Maamme arvokkaimmat luotokohteet on liitetty kattavasti kansallisiin suojeluohjelmiin ja EU:n Natura 2000-verkkostoon. Kuitenkin Etelä-Suomessa on tarvetta täydentää monimuotoisuuden suojelua. Se on toteutettava vapaaehtoisuuteen perustuvilla talousmetsien luonnonhoidon menetelmillä ja METSO -ohjelmassa hyviä tuloksia tuottaneilla vapaaehtoisilla suojelukeinoilla.  

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman eli METSO -ohjelman seuranta- ja arviointitulokset osoittavat, että vapaaehtoisin keinoin saadaan suojeltua hyviä ja ekologisesti edustavia kohteita. Vapaaehtoisia suojelukeinoja tarvitaan myös siksi, että noin 70 prosenttia Etelä-Suomen metsistä on yksityishenkilöiden omaisuutta. Vapaaehtoisten keinojen käyttöä tukee myös se, että suojeluesitykset ja päätökset tehdään paikallistasolla, mahdollisimman lähellä kansalaisia. Näin vahvistetaan myönteistä asennoitumista suojelua kohtaan.  

"METSO -ohjelmaan ei pidä hyväksyä esityksiä laajojen alueiden suojelusta. Keskustelu laajoista suojelualueista antaa mielikuvan uuden metsien suojeluohjelman aloituksesta, joka herättää kaikissa metsänomistajaryhmissä epäilyksiä. Monimuotoisuuden turvaamiseen varatut rahat on käytettävä kustannustehokkaasti ja toimenpiteet on priorisoitava huolellisesti. Lisäksi ohjelmaa koskevan rahoituksen tulisi kohdentua kaikille metsänomistajaryhmille", jatkaa Portin.    

Metsien taloudellinen käyttö ja suojelu kulkevat käsi kädessä

Suojelun tasosta ja keinoista päätettäessä on syytä ottaa huomioon ekologisten tavoitteiden lisäksi suojelun sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. On tunnistettava päätösten vaikutukset markkinoihin ja työllisyyteen kansantalouden tasolla sekä alueellisesti.

"Puuraaka-aineen tasainen saanti on ehdoton metsäteollisuuden toimintaedellytys. Suojelupäätöksillä on aina kerrannaisvaikutuksia metsäsektorin ulkopuolellekin. Metsien suojelun lisääminen hyvin todennäköisesti heikentäisi puun tarjontaa ja vaikeuttaisi työllisyyttä. Molemmilla seikoilla on suorat vaikutukset myös kansantalouteen laajemminkin", muistuttaa Anders Portin Metsäteollisuus ry:stä.

Lisätietoja:

Anders Portin, johtaja, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6610, 040 586 6179