Entä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Vientiteollisuuden toimintaympäristöä Suomessa vahvistettava

Tiedotteet |

Keskeisen vientialat – kemia, metsä ja teknologia – peräänkuuluttavat toimia, joilla Suomeen luodaan kilpailijamaihin verrattuna tasavertaiset toimintaolosuhteet, lisää teollisia työpaikkoja sekä investointeja.

Vaalien jälkeisen hallituksen keskeisenä tehtävänä on luoda otolliset olosuhteet kestävälle talouskasvulle. Jotta tähän päästään, Suomessa on aiempaa paremmin otettava huomioon vientituloja tuovan teollisuuden tarpeet.

Työtä suomalaisille

”Päättäjien asialistan kärjessä on oltava toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen Suomessa. Veropolitiikan keskeinen merkitys ei tällä hetkellä ole tulojen kerääminen. Seuraavan vaalikauden veroratkaisut joko tuovat tai vievät suomalaisia työpaikkoja ja omistamista. Verokeskustelua on syytä käydä näistä lähtökohdista”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

”Meidän on käytettävä kaikki omissa käsissämme olevat keinot yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Lisäksi työelämää pitää kehittää niin, että pysymme töissämme entistä pidempään; siihen myös pidentynyt elinikämme ja parantunut kuntomme antavat kaikki mahdollisuudet”, painottaa Turunen.

Reilut pelisäännöt

Vientialojemme yritykset ja työpaikat ovat aidossa ja globaalissa kilpailussa. Kun Suomessa on samat toimintaolosuhteet kuin kilpailijamaissa, yrityksillä on mahdollisuus menestyä. Jos omilla päätöksillä rakennamme menestymiselle esteitä, emme pärjää hyvin Suomessakaan, vaan tuotanto siirtyy kilpailijamaihin.

”Vientiteollisuuden energiaverotus on saatava samalle lähtötasolle kilpailijamaidemme kanssa energiaveroleikkuria kehittämällä. Verot ovat jo nyt huomattavasti muita maita korkeammat. Ensi vaalikaudella kaavaillut uudet veron korotukset ja viime aikoina keskusteluun noussut uraanivero nostaisi kustannuksia entisestään. Uusi vero vaarantaisi lisäksi jo päätettyjen teollisuuden ydinvoimahankkeiden kannattavuuden”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. ”Myös keskeisiin vientimarkkinoihin nähden pitkät etäisyydet tuovat takamatkaa, joka on otettava huomioon kun säädetään uusia kuljetuskustannuksia lisääviä maksuja.”

Innovaatioita ja uusiutumista, investointeja ja kilpailukykyä

Yrityksiä on kannustettava elinkeinopolitiikan toimin kasvuun ja uudistumiseen Suomessa. Tähän tarvitaan oikein kohdennettua innovaatio- ja koulutuspolitiikkaa. Suomen tavoitteena pitää olla vain kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen. Suomen on oltava edelläkävijä valituilla painopistealueilla.

”Tavoite on kova, mutta ei ylivoimainen. Teollisuuden uusiutumista edistävien painopistevalintojen on ohjattava sekä innovaatiorahoitusta että koulutusjärjestelmän uudistusta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkinen rahoitus on meillä merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin kilpailijamaissa ja EU:ssa keskimäärin. Tähän on saatava korjaus. T&K-verokannustin on otettava vihdoin myös meillä käyttöön” sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

”Korkeakoulujen ja yliopistojen rakenne- ja hallintouudistukset on vietävä loppuun. Rohkeitakaan rakenteellisia ratkaisuja ei tule kaihtaa. Koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu, vaikuttavuus ja kansainvälisyys on nostettava kehittämisen keskiöön.” Leppä korostaa.

Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry kampanjoivat yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kevään kuluessa mediassa ja eri puolilla Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa keskustelun herättämiseksi teollisuuden toimintaedellytyksistä.

Lisätietoja antavat:

Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, puh. (09) 192 3310
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6600
Timo Leppä, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry, puh. (09) 1728 4310

Taustatietoa toimituksille:

McKinsey&Company: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta: Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle 2010

Konsulttiyritys McKinsey’n Suomen toimisto julkaisi marraskuussa raportin siitä, millä edellytyksillä hyvinvointivaltiomme on rahoitettavissa. Raportin mukaan tarvitsemme yksityiselle sektorille 150 000 – 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Jos otamme huomioon eläköitymisen, määrä lisääntyy 120 000 yksityisellä työpaikalla. Lisäksi julkisrahoitteisten palveluiden tuottavuutta olisi parannettava 1,2 prosentilla vuodessa. Näillä toimilla McKinsey uskoo, että voisimme ”säilyttää hyvinvointivaltiomme arvokkaat piirteet.

Vientiteollisuudella on suuri merkitys hyvinvointiin

Valtio ja kunnat keräävät verotuloja yrityksiltä ja kansalaisilta yhteensä vajaat 80 miljardia euroa*. Tuosta summasta maksetaan iso osa siitä, mistä saamme nauttia, kun astumme kotiovesta ulos: muun muassa julkinen liikenne, koulutus, kirjastot, uimahallit, vanhusten palvelut ja terveydenhuolto.

Vientiteollisuus tuottaa Suomeen suoraan tai välillisesti verotuloja jopa 40 miljardia euroa. Se on puolet hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen tarvittavista tuloista.

Vientiteollisuus työllistää suoraan 400 000 henkilöä, ja kun mukaan lasketaan välilliset työllistämisvaikutukset, puhutaan yhteensä miljoonasta suomalaisesta**. Siksi on tärkeää, että suomalainen vientiteollisuus pidetään vetävänä ja kilpailukykyisenä.

* Valtion verotulot 50 miljardia euroa ja kuntien yhteiset verotulot 30 miljardia euroa. Summiin sisältyy sosiaalivakuutusmaksut.

** Lähde: Teknologiateollisuuden laskelmat vuodelta 2008.