Energian saatavuus ja hinta ovat metsäteollisuudelle tärkeitä kilpailukykytekijöitä

Tiedotteet |

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n professori Mikko Kara on ottanut yllättävän poliittisella tavalla kantaa sähkön tarpeen kehitysnäkymiin Suomessa. Olemme tähän asti voineet luottaa siihen, että VTT:n tutkimukset ja lausunnot perustuvat vahvaan näyttöön ja tutkittuihin faktoihin. Nämä seikat eivät leimaa prof. Karan viime aikojen energiapolitiikan lausuntoja, joissa väitetään sähkön tarpeen laskevan jatkossa ja vieläpä erityisesti juuri metsäteollisuudessa. Onkin syytä kysyä onko VTT:n tehtävä tehdä tutkimusta vai politiikkaa.

Suomen energiapolitiikalla on ratkaiseva merkitys rakennejärjestelyjen ja kilpailukykyhaasteiden kanssa kamppailevalle metsäteollisuudelle. Ellei maassamme ole saatavissa hinnaltaan kilpailukykyistä ja ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä, perusteollisuus ei voi investoida Suomeen. Tässä maamme kannalta erittäin negatiivisessa skenaariossa myös energian kysyntä vähenee, eikä lisäenergiaa tarvita.

Prof. Karan esittämä pessimistinen, supistuvan teollisuuden skenaario riippuu oleellisesti Suomen energiapolitiikasta. Jos investointeja sähköntarjonnan lisäämiseksi ei tehdä, edesautetaan teollisuuden ulosliputusta Suomesta. Tarjonnan vähentyessä sähkön markkinahinta nousee ja kaikki sähkön käyttäjät joutuvat maksamaan korkeampia hintoja.

Sähkön hinnannousun ja teollisuuden ulosliputuksen yhteydestä on jo varoittava esimerkki Ruotsista. Rottneros ilmoitti viime elokuussa Utansjön tehtaansa sulkemisesta ja CTMP-laitoksen siirtämisestä ulkomaille voimakkaasti nousseen sähkönhinnan seurauksena. Johtuuko hinnannousu sähkön saatavuusongelmista vai energiamarkkinoiden toimimattomuudesta vai molemmista, on hyvä kysymys.

Energiapolitiikka on merkittävä keino, joilla voidaan vaikuttaa teollisuuden investointeihin. Kun maassamme huolehditaan energian saatavuudesta, kannustetaan samalla teollisuutta investoimaan ja luomaan suomalaista hyvinvointia.

Edistetäänkö kestävää metsäteollisuutta?

Energiapoliittiset valinnat ovat tärkeitä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Suomalainen metsäteollisuus käyttää parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, jonka päästöttömyys on huippuluokkaa. Kuitenkin tätä keskeistä vientiteollisuutta rasitetaan päällekkäisillä energiapolitiikan ohjauskeinoilla – muun muassa itse omaan käyttöön tuotetun sähkön veroilla ja EU:n päästökaupalla.

Energiapolitiikan merkitys metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiin nousi erityisen selvästi esille viime kesäkuussa julkistetussa, valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla tehdyssä paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportissa. Laajaa yhteiskunnallista näkemystä edustanut työryhmä totesi vaikeuksissa olevan metsäteollisuuden tulevaisuutta luodatessaan, että "Suomessa sähkön edullinen hinta on pyrittävä pitämään kilpailuetuna ja Suomen hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjausten on turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa." Korkean osaamisen lisäksi muita kilpailuetuja ei metsäteollisuudella Suomessa enää olekaan.

Luonnollisesti sähköä, kuten kaikkia muitakin tuotannontekijöitä, on käytettävä tehokkaasti. Metsäteollisuusyritykset ovat viimeisen viiden vuoden aikana investoineet yli 500 miljoonaa euroa bioenergiaan ja energiaa säästäviin ratkaisuihin.

Metsäteollisuus tuo metsille niiden taloudellisen arvon

Metsäteollisuudella on merkittävä vaikutus yli 50 suomalaisen paikkakunnan tulevaisuuteen ja Suomi tulee olemaan tärkeä metsäteollisuusmaa jatkossakin. Metsät ovat ja kasvavat täällä Suomessa. Ainoaan uudistuvaan luonnonvaraan perustuvan teollisuutemme toimintaedellytyksiä tulisi kaikin keinoin pyrkiä edistämään eikä heikentämään.

Metsäteollisuus panostaa tutkimuksen ja kehityksen kautta jalostusasteen nostamiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Alan tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla ja kilpailussa pärjäävät ne, joilla on matalimmat tuotantokustannukset ja paras tuottavuus. Kilpailemme murroksessa olevilla markkinoilla emmekä voi jäädä passiivisena seuraamaan ulkopuolelta.

Jotta Suomessa saataisiin pelastettua valtaosa alan työpaikoista, on heikoimpia – ja usein pienimpiä – linjoja tai tuotantolaitoksia asetettu erityiseen tarkkailuun tai päätetty sulkea.

Yksittäisten tuotantolinjojen sulkeminen ei itsestään selvästi vähennä tuotantoa tai metsäteollisuuden energian kulutusta Suomessa. Tuotantovolyymiä siirtyy kilpailukykyisimpiin ja uusimpiin tehtaisiin, mikäli muut tekijät sitä puoltavat.

Sähkön kulutus kasvaa tuotannon kasvaessa, mutta ei yhtä paljon, koska yritykset investoivat jatkuvasti energiatehokkuuteen. Esimerkiksi paperin ja kartongin tuotanto Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kasvanut lähes 20 prosenttia. Samaan aikaan metsäteollisuuden sähkönkulutus (oma sähköntuotanto ja ostosähkön käyttö) on kasvanut 15 prosenttia, vaikka energian käyttöä on tehostettu.

Tulevaisuus on tahtotila

Metsäteollisuus on Suomen suurin bioenergian tuottaja. Myös tulevaisuuteen kaavaillut uudet biojalostamot tähtäävät siihen, että puusta saadaan mahdollisimman monipuolisia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia polttoaineita. Tällöin edullisen sähköntuotannon tarve korostuu, koska kestävän kehityksen mukaisesti puuraaka-aine tulee suunnata ensisijaisesti puu- ja paperituotteiksi, jotka voidaan kierrättää ja vasta elinkaarensa päätteeksi polttaa energiaksi.

Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus ei ole menneisyyden jatke vaan tahtotila. Jos haluamme pitää huolta teollisuudestamme, teollisista työpaikoista kerrannaisvaikutuksineen sekä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttäen, meillä on siihen kaikki mahdollisuudet.

27.10.2006

Lisätietoja:                         

Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6600
Stefan Sundman, energia ja infrastruktuuri -ryhmän päällikkö, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6611, 040 535 0501