Ekosysteemipalvelut – tuleeko metsien aineettomista arvoista kauppatavaraa?

Tiedotteet |

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia niitä hyötyjä, jotka ihminen saa luonnosta. Ekosysteemipalveluille voidaan laskea myös niiden rahallinen arvo.

Ekosysteemipalvelut voidaan jaotella tuotantopalveluihin (esim. tukkipuu, kuitu, marjat, sienet, riista), säätelypalveluihin (esim. hiilensidonta, hyönteisten suorittama kasvien pölytys, maaperän eroosion torjunta), tuki- tai ylläpitopalveluihin (esim. fotosynteesi, veden ja ravinteiden kierto, maaperän muodostus) sekä kulttuuripalveluihin (esim. virkistys, maisema, henkiset ja esteettiset arvot).

Eri tieteenalojen käsitykset ekosysteemipalveluiden luonteesta eivät ole aivan yhteneväisiä. Luonnontieteissä painotetaan ekosysteemipalveluja prosessina (esim. luonnonprosessi, joka tuottaa puuta), kun taas taloustieteissä pelkkä prosessin lopputuotekin (esim. puu) katsotaan ekosysteemipalveluksi. Kaikkien ekosysteemipalveluiden tuotannon taustalla on kuitenkin hyvin voiva ja monimuotoinen luonto.

Ekosysteemipalveluiden arvottaminen

Ekosysteemipalveluille voidaan laskea rahallinen arvo. Arvottaminen riippuu kuitenkin siitä, kenen näkökulmasta arvo lasketaan tai kenelle hyötyä tai haittaa syntyy. Palvelulla voi olla huomattava rahallinen arvo, vaikka markkinoita palvelulle ei ole. Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen vaatii palvelun arvon ja talouden ymmärtämisen lisäksi markkinat, joilla on sekä todennettu myyjä että maksuhalukas ostaja.

Metsien tuottamista ekosysteemipalveluista lähinnä puulla ja keräilytuotteilla on ollut taloudellinen arvo ja markkinat. Myös maisema-arvoilla ja esimerkiksi METSO-kohteiden suojelulla on käyty kauppaa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jokamiehenoikeudet määrittävät, että tietyt luonnon tuottamat hyödyt ovat ilmaisia ja kaikkien käytettävissä. Metsähallitus ottaa laajasti ekosysteemipalvelut huomioon luonnonvarasuunnittelussa ja metsien käsittelyssä.

 

Lisätietoja antaa