Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi tänään EU:n LULUCF-asetuksen vaatiman vertailutason Suomen metsänieluille. Poliittiset laskelmat määrittävät, minkä kokoista hiilinielua eli metsävarojen kasvuvauhtia Suomessa tavoitellaan kaudella 2021–2025. Tämän jälkeen nähdään, tuleeko Suomelle laskennallisista nielusäännöistä plussaa vai miinusta. Kokonaisuuteen vaikuttaa suuri määrä muuttujia.

Metsävaramme ovat olleet voimakkaassa kasvussa viimeiset 50 vuotta. Suomella on useita hyviä keinoja jatkaa tätä kehitystä pitkälle tulevaisuuteen ilman, että tulevien sukupolvien taakaksi jäisi tuhoalttiit tai kasvultaan taantuvat metsät.

–Tilanne kannustaa entistä enemmän metsien kasvun lisäämiseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on tärkeää pitää metsät elinvoimaisina sekä kasvattaa metsävaroja entisestään. Laajat tuhot havumetsissä Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa ovat varoittavia esimerkkejä passiivisen metsätalouden vaaroista, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja rakentaa hyvinvointia

Metsäteollisuuden tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energiatuotannossaan jopa 90 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite, mutta jo nyt fossiilisista irtautumisen ja energiatehokkuustoimien ansiosta metsäteollisuuden tuotantoon suhteutetut hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet yli 60 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna. Metsäteollisuus valmistelee parhaillaan toimialan ilmastotiekarttaa helpottamaan taivalta kohti ilmastoneutraali Suomi 2035 -tavoitetta.

Hyvä ja kestävä metsänhoito sekä puupohjaiset tuotteet hillitsevät ilmastonmuutosta, samalla metsäteollisuus rakentaa ja turvaa hyvinvointia Suomessa. Ala työllistää suoraan ja välillisesti 140 000 ihmistä, luo noin 4 miljardin euron verokertymän ja vastaa edelleen viidenneksestä Suomen tavaraviennistä. Metsäteollisuuden positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen on erittäin suuri.

Investointien myötä ala uudistuu ja kehittää uusia tuotteita samalla, kun Suomen metsävarat kasvavat entisestään. On tärkeää, että puunjalostusta kehitetään kasvavien metsävarojen Suomessa sen sijaan, että puunkäyttöä ohjattaisiin heikomman ympäristösääntelyn tai hupenevien metsävarojen maihin.