Ahon työryhmän ehdottamista toimista on päätettävä kehysneuvottelussa

Tiedotteet |

Esko Ahon työryhmän esittämillä toimilla kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi ja alempiasteisen tieverkon kunnostamiseksi on kiire. Hallituksen kehysneuvottelussa ratkaistaan konkreettisesti tuhansien metsäteollisuuden työpaikkojen kohtalo.

Venäjän tuonnin tyrehtyessä metsäteollisuuden tarvitsemasta puusta jää saamatta noin viidennes. Ellei tätä onnistuta korvaamaan kotimaisella puulla, raaka-ainepula johtaa metsäteollisuuden pysyviin rakenteellisiin muutoksiin. Ahon työryhmän esittämien toimien ohella on jatkettava tiiviitä neuvotteluja Venäjän kanssa asian ratkaisemiseksi.

Kotimaisen puun markkinoille tuloa voidaan parantaa tehostamalla neuvontaa ja metsävaratietojen hyödyntämistä sekä käyttämällä verokannusteita. Investoinnit liikenneväyliin ovat välttämättömiä kasvavien puukuljetusten turvaamiseksi.

Kansantalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainehuollon kannalta on tärkeää vähentää tuontiriippuvuutta ja korvata tuontipuu kotimaisella puulla. Tämä tuo työpaikkoja ja elinvoimaisuutta maakuntiin, kasvattaa bruttokansantuotetta sekä verotuloja Suomessa huomattavasti enemmän kuin toimenpiteiden edellyttämä valtion rahoitus.

Metsäkeskusten resurssit on keskitettävä neuvontaan

Nopeavaikutteisin ja kustannusvaikutuksiltaan edullisin Ahon työryhmän esittämä toimenpide kotimaisen puuraaka-aineen lisäämiseksi on suunnata Metsäkeskusten resurssit metsänomistajien neuvontaan. Puun markkinoille tulon parantaminen tulee asettaa metsäkeskusten tärkeimmäksi tulostavoitteeksi.

Neuvontatyö on kohdistettava ensisijaisesti passiivisten metsänomistajien aktivoimiseen ja uusien metsänomistajien neuvontaan. Muutos voidaan toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä ja ohjeistuksella välittömästi eikä lisää kehysneuvottelun kustannuspainetta.

Metsäpalvelujen tarjontaa metsänomistajille on lisättävä

Toinen nopeavaikutteinen työryhmän ehdottama keino on lisätä metsänhoidon ja puukaupan palvelujen tarjontaa metsänomistajille. Metsäkeskusten keräämää tietoa toimenpiteitä vaativista metsikkökuvioista tulee välittää – yhteistyössä metsänomistajien kanssa – eri toimijoiden käyttöön. Toimijat voisivat tarjota sopivia palveluja metsänomistajille, jotka hyötyisivät kilpailuttamisesta. Uuteen toimintamalliin on löydettävissä ratkaisut, joilla turvataan metsänomistajien tietosuoja.

Metsäkeskuksilla, jotka hallinnoivat metsänomistajien metsävaratietoja, on keskeisin rooli uuden toimintamallin kehittämisessä ja markkinoinnissa.

 

Verohelpotuksia kohdennettava metsäsuunnitelmien toteuttamiseen

Suomessa verohelpotuksilla on merkittävä kannustava vaikutus, jota ei saa jättää käyttämättä. Ensiharvennuksen verottomuus kannustaa metsienhoitoon, mutta se ei yksin lisää puun saatavuutta riittävästi. Verohelpotuksilla on kannustettava myös tilakohtaisten metsäsuunnitelmien noudattamiseen.

Kansallisessa metsäohjelmassa esitetyllä kestävän metsätalouden rahoituksella on vahvistettava investointeja puuntuotantoon siten, että metsiemme kasvu ja hyvinvointi turvataan. Metsäohjelma esittää verokannustimien käyttöä myös metsäomistuksen rakenteen kehittämiseksi. 

Puu ei kulje ilman työvoimaa ja kunnossa olevaa alempaa tieverkostoa

Puukaupan kausivaihtelun tasaamiseksi erityisesti alempiasteista tiestöä on parannettava. Kelirikko sulkee vuosittain tuhansia kilometrejä yleisiä teitä raskaalta liikenteeltä, huonokuntoisia ja painorajoitettuja siltoja on yhä enemmän ja vähäliikenteisiä rataosia uhkaa lakkautus peruskunnostusten laiminlyöntien vuoksi. Alemman tieverkoston kunnostamiseen tarkoitetut määrärahat ovat jatkuvasti jääneet jälkeen tarpeista ja niitä on lisättävä vähintään 45 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kotimaisen puun osuuden kasvattaminen edellyttää lisää ammattitaitoista työvoimaa puun korjuuseen ja kuljetuksiin. Työvoimapulaa aiheuttaa erityisesti työn kausiluonteisuus. Puun korjuuta ja kuljetuksia voidaan tehostaa merkittävästi, mikäli ympäri vuoden korjuukelpoisia leimikoita saadaan markkinoille tasaisesti.

Vapaaehtoisuuteen perustuvat suojelukeinot ulotettava koko maahan

Valtion budjettiin tulisi varata riittävä summa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman, METSOn toteuttamiseen. Nykyisten suojelualueiden hoito on taattava riittävällä rahoituksella. Käytännön monimuotoisuuskysymysten ratkaisuun tähtäävää tutkimustoimintaa on myös voitava jatkaa.

METSOn suojelukriteerit ovat varsin laajat, minkä ansiosta sopivia suojelukohteita löytyy runsaasti. Tämä ei kuitenkaan saa automaattisesti estää metsän talouskäyttöä vaan suojelu ja kestävä metsätalous voivat elää rinnakkain. Vapaaehtoisuuden periaate tulee säilyttää vahvana, koska se on paras tapa rakentaa myönteistä suhtautumista metsien monikäyttöön.  

Teollisuuden sähköverosta luovuttava

Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä heikentävät kasvavat energiakustannukset. Päällekkäisten ohjauskeinojen käytöstä tulisi luopua ainakin päästökauppasektorin osalta. Päästökauppa ja sen taustalla oleva ilmastotavoite ohjaavat päästökauppaan kuuluvien laitosten toimintaa riittävästi.

Sähköveron puolittaminen vuoden 2007 alusta oli askel oikeaan suuntaan, mutta edelleen metsäteollisuus maksaa vuosittain noin 70 miljoonaa euroa sähköveroa. Esimerkiksi Ruotsin teollisuudella ei vastaavaa verorasitetta ole lainkaan. Energiapolitiikan ohjauskeinoja tulee edelleen yksinkertaistaa ja teollisuuden sähköverosta luopua EU-direktiivin sallimissa rajoissa. Tällainen veromuutos parantaisi Suomen houkuttelevuutta metsäteollisuuden toimintaympäristönä ja vaikuttaisi siten pitkällä tähtäimellä myönteisesti valtion tulovirtaan.

Metsäteollisuus investoi Suomeen eniten

EK:n tuoreen investointitiedustelun mukaan metsäteollisuuden investoinnit Suomeen kasvoivat viime vuonna lähes 1400 miljoonaan euroon, kun vuonna 2006 ala investoi maahamme vajaat 950 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan koko tehdasteollisuus investoi Suomeen viime vuonna runsaat 4,2 miljardia euroa. Metsäteollisuuden osuus tästä oli kolmannes.

Lisätietoja antaa:

Anders Portin, johtaja, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry, puh. 09 – 132 6610

Taustaa:

Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi edelleen vuonna 2007, vaikka ala käy läpi mittavaa rakennemuutosta. Riippumatta Venäjän tullipäätöksistä kotimaisen puun käyttöä on pystyttävä lisäämään tuontiriippuvuuden vähentämiseksi joka tapauksessa.

Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Kestäviä hakkuumahdollisuuksia jää joka vuosi käyttämättä noin 15 miljoonaa kuutiota. Teollisuus tarvitsee kotimaan yksityismetsistä yli 60 miljoona kuutiota puuta vuosittain. Tavoite on realistinen, mutta sen saavuttaminen vaatii yksityismetsänomistajien aktiivisuutta ja valtiovallan tehokkaita tukitoimia.

Metsäteollisuudella on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden ympärille rakentunut ala tuottaa kolmanneksen maamme nettovientituloista sekä työllistää suoraan ja välillisesti noin 200 000 henkilöä.

Suomessa toimii yli 250 metsäteollisuuden laitosta – sellu- ja paperitehtaita, sahoja ja puutuotealan yrityksiä – eri puolilla maata. Maakunnittain metsäteollisuuden osuus elinkeinoelämän liikevaihdosta on keskimäärin noin 10 prosenttia, mutta eräin paikoin jopa kolmannes.