Takaisin

Vieraslajit uhkaavat monimuotoisuutta

Vieraslajit ovat alun perin Suomen luontoon kuulumattomia lajeja, jotka ovat levinneet maahamme ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Kaikkiaan Suomessa on tavattu vajaa tuhat vieraslajia, joista pari sataa on haitallisia.

Tyypillinen vieraslaji on turkistarhoilta karkuun päässyt, alun perin Pohjois-Amerikasta tuotu minkki. Muita vieraslajeja ovat Karjalan kannaksen tarhoista lähtöisin oleva itäaasialainen supikoira ja 1960-luvulla Suomeen istutettu kanadanhanhi. Puutarhoista luontoon ovat levittäytyneet muun muassa pohjoisamerikkalainen lupiini sekä Kaukasiasta ja Aasiasta kotoisin olevat jättiputket ja jättipalsami. Myös merieläimiä kulkeutuu paljon alusten painolastivesien mukana.

Kovia kilpailijoita

Vieraslajit kilpailevat alkuperäislajien kanssa valosta, ravinnosta ja elintilasta ja syrjäyttävät niitä elinalueiltaan. Ne voivat käyttää ravinnokseen jotain alkuperäistä lajia niin paljon, että sen kannat romahtavat.

Vieraslaji voi kantaa myös tauteja, johon alkuperäinen vastinlaji sairastuu, mutta vieraslaji on sille vastustuskykyinen. Esimerkiksi moniin vesistöihin istutettu täplärapu voi kantaa rapuruttoa, johon alkuperäinen jokirapu helposti menehtyy.

Minkki taas voimakkaampana lajina on käytännössä hävittänyt alkuperäisen vesikon Suomesta ja lähes koko Euroopasta.

Metsiä uhkaavat tuholaiset

Ilmaston lämmetessä ja pakkastalvien harvinaistuessa on odotettavissa, että eteläiset tuholaislajit saavat jalansijaa maassamme. Havu- ja lehtinunna ovat perhoslajeja, joita tavataan nykyisin satunnaisesti Etelä-Suomessa, mutta tulevaisuudessa niiden levinneisyysalue siirtynee satoja kilometrejä pohjoiseen. Keski-Euroopassa ne ovat pahoja metsätuholaisia.

Mäntyankeroinen on puutavaran mukana kulkeutuva vaarallinen metsätuholainen, joka on toistaiseksi onnistuttu pitämään poissa Suomesta rajatarkastusten avulla. Mäntyankeroinen on esimerkiksi Portugalissa, Espanjassa ja Kiinassa aiheuttanut laajoja tuhoja mäntymetsissä, mutta lajin kotiseudulla Pohjois-Amerikassa paikalliset mäntylajit ovat sille vastustuskykyisiä. Ilmaston lämpeneminen lisää mäntyankeroisen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyttä.

Yhteistyöllä haittoja torjumaan

EU:n vierasalajiasetus, jolla pyritään vähentämään haitallisten vieraslajien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, tuli voimaan vuonna 2015. Suomen kansallista lainsäädäntöä ollaan parhaillaan päivittämässä EU:n vieraslajiasetuksen vaatimusten mukaiseksi. Kansallisen lainsäädännön on tarkoitus olla voimassa vuoden 2016 alussa. Pohjoismailla on myös yhteistyötä vieraslajien rynnäkön rajoittamiseksi. Kansallinen vieraslajistrategia valmistui keväällä 2012.