Suomen hallitus päätti perustellusti vastustaa EU-komission taksonomiaesitystä, joka toteutuessaan sisältäisi toimimattomat ilmastokriteerit metsätaloudelle. Suomen tulee jatkaa aktiivista EU-vaikuttamista ja kerätä päätöksen taakse riittävämäärä jäsenmaita.

‍

Komission tulisi valmistella uudestaan taksonomian eli EU:n kestävyysluokittelun ilmastokriteerit. Taksonomia on keskeinen työkalu, jolla EU haluaa ohjata yksityisiä pääomia EU:n ympäristötavoitteiden mukaisiin kohteisiin. Suomen hallitus päätti 17.11. vastustaa komission taksonomiaesitystä. Hallitus ei ollut päätöksessään yksimielinen. Taksonomia olisi uhka uuden sääntelynvarsinaiselle päämäärälle, joka on kestävien investointien saaminen liikkeelle.

‍

Komissio esitti keväällä ilmastokriteerejä, jotka ovat lisäämässä hallinnollista taakkaa kokometsäteollisuuden tuotantoketjussa osoittamatta kuitenkaan konkreettista ilmastohyötyä. Taksonomia vaikuttaakin metsäsektoriin suoraan ja epäsuoraan –osin vaikeasti ennakoitavilla tavoilla.

‍

Yritysten pitää alkaa nopeassa tahdissa raportoida taksonomian mukaisuudesta perustuentoistaiseksi keskeneräiseen kokonaisuuteen. Näin taksonomia voi vaikuttaa tulevaisuudessa myös rahoituksen hintaan tai yhtiöiden houkuttelevuuteen sijoituskohteina. Se, miten metsätalouden kriteerit lopulta metsäteollisuuden taksonomianmukaisuuteensisältyvät, on vielä osin epävarmaa.

‍

Taksonomia voiaiheuttaa lisää byrokratiaa myös yksittäiselle metsäomistajalle. Lisäksi on riski, että epätasapainoista ja huonosti valmisteltua taksonomiaa haluttaisiin käyttää EU:ssa ja kansallisesti muissa, metsäsektorille hyvin tärkeissä lainsäädäntökokonaisuuksissa.

‍

Komissionensimmäinen, virallisesti kesäkuussa julkistettu delegoitu säädös sisältää ilmastokriteerit taksonomian alaiselle metsätaloudelle. Komissio esittää muun muassa byrokraattista ja monitulkintaista ilmastohyötyanalyysia yli 13 hehtaarinmetsätiloille. Lisäksi metsänomistajan tulisi laatia yksityiskohtainenmetsäsuunnitelma, josta tulisi konsultoida sidosryhmiä.

‍

Metsäsektori on Suomessa jo aiemmin esittänyt, että jäsenmaat kaataisivat komission esityksen, koska esityksen sisältöä ei voi tässä vaiheessa prosessia enää muuttaa. Komission tulisi rakentaa kokonaisuus niin, että se olisi linjassa olemassa olevanuusiutuvan energian direktiivin (EU 2018/2001) metsäbiomassankestävyyskriteerien kanssa.

‍

Delegoitu säädös asettaisi myös vähäpäästöiset energiantuotantomuodot eriarvoiseen asemaan keskenään, mikä olisi Suomen näkökulmasta epäjohdonmukaista. Lopullinen päätösilmastokriteereiksi on määrä tehdä EU-maiden kesken joulukuussa.

‍