Suomessa käytössä ollutta päästökauppakompensaatiota heikennetään kevään kehysriihilinjauksessa. Kompensaatio on ollut tarpeen energiaintensiivisen teollisuuden sähkökustannusten nousun hillitsemiseksi.  

Päästökauppajärjestelmä aiheuttaa kustannuksia sähkönkäyttäjille, kun sähköntuottajat siirtävät päästökaupasta johtuvat hiilidioksidikustannukset sähkön hintaan.

Komissio suosittelee EU-jäsenmaille näiden kustannusten kompensointia toimialoille, jotka kilpailevat sellaisilla globaaleilla markkinoilla, joissa niiden kilpailijoilla ei ole vastaavia päästöjen vähentämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Suomessa on tähän asti sovellettu puolitettua kompensaatiota EU:n mahdollistamasta maksimista. Hallituksen kehysriihessä sähkönhinnan nousun kompensointi päätettiin muuttaa sähköistämistueksi, joka ei turvaa teollisuuden kilpailukykyä yhtä hyvin kuin aiemmin käytössä ollut kompensaatio. Toisaalta pitkään näytti siltä, että Suomi ei enää käyttäisi minkäänlaista kompensaatiota tai sähköistystukea.

Jatkossa sähkön lisäkustannuksista kompensoitaisiin vain kolmannes EU:n mahdollistamasta tasosta. Lisäksi hallitus on muuttamassa palautusta voimakkaan ehdolliseksi edellyttämällä sähköistämistuen voimakasta käyttöä uusiin investointeihin. Kehyksiin varatuille määrärahoille asetetaan myös katto, mikä voi korkeilla päästöoikeushinnoilla johtaa tukitason leikkaantumiseen edelleen jo leikatusta kolmanneksesta.  

Jo nyt voidaan arvioida, että heikennys tulee nostamaan energiaintensiivisen teollisuuden sähkönkäytön kustannuksia arviolta 60 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasossa. Yksin metsäteollisuuden kustannukset nousevat noin 40 miljoonalla eurolla.

Etenkin ehdollisuus ja investointivaatimukset tarkentuvat hallituksen esityksen valmistelun myötä. TEM:n tavoitteena on saada lakiluonnos valmiiksi ennen kesälomia ja esitys edelleen eduskuntaan syksyllä. Metsäteollisuus ry pyrkii vaikuttamaan valmisteluun siten, että tuen saamiseksi ei Suomessa aseteta kohtuuttomia ehtoja.