Fossiilittoman liikenteen tiekartan ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelut jatkuvat. Lisärahoitusta väylien korjausvelan vähentämiseen ehdotetaan jatkettavan vuonna 2021. Metsäteollisuus on korostanut vientikuljetusten kustannuskilpailukyvyn, kunnossa olevien väylien ja kuljetustehokkuuden merkitystä.

‍

Liikenteen päästöjen vähentäminen

LVM-vetoisen fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun tavoite on ollut keinojen löytäminen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, ja liikenteen saamiseksi nollapäästöiseksi viimeistään vuonna 2045. Tarkastelu on kattanut kaikki kuljetusmuodot, mutta itse tiekartta keskittyy tieliikenteeseen. Metsäteollisuus ry osallistui meri- ja sisävesiliikenteen alatyöryhmän työhön ja seurasi aktiivisesti maaliikennettä koskevaa valmistelua. Kevääseen 2021 saakka työtään jatkaa myös VM-vetoinen virkamiestyöryhmä, joka selvittää liikenteen verotuksen uudistamistarpeita.

‍

Fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmän loppuraportti julkaistiin 27.10. Itse tiekartta laaditaan ministeriössä loppuraportin ja vaikutusarvioiden pohjalta. Periaatepäätökset tieliikenteen (luonnos Fossiilittoman liikenteen tiekartaksi), lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä lausuntokierroksen jälkeen alkuvuodesta 2021.

‍

Loppuraportissa ja vaikutusarvioissa näkökulma oli henkilöliikennepainotteinen ja keskeisiksi päästövähennyskeinoiksi nostettiin polttoaineveron korotukset ja tieliikenteen päästökauppa. Muiden keinojen, kuten väylien kunto, kuljetustehokkuus ja digitalisaatio, tarkastelu ja vaikutusten arviointi jäi pintapuoliseksi. Työryhmässä tieliikenteen osalta mukana olleet liikenne- ja kuljetusalan edustajat jättivätkin raporttiin eriävän mielipiteensä. LVM on tarkentamassa vaikutusarvioita loppuvuoden aikana.

‍

Metsäteollisuus on korostanut, etteivät polttoaineveron korotukset ole päästövähennyskeino eivätkä vähennä tarvetta kuljettaa. Toimiala on pitänyt esillä riittävän kunnossapitorahoituksen ja kunnossa olevien väylien sekä kuljetuskaluston koon merkitystä päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn osalta metsäteollisuus on korostanut globaalia aikataulua ja perusteellisten vaikutusarvioiden tekemistä ennen päätöksentekoa.

‍

Liikenne 12 -työ etenee aikataulussa

12-vuotisella valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla vuosille 2021-2032 on tarkoitus linjata väyläverkon kehittämistä kokonaisuutena. Liikenne 12 -suunnitelma valmistellaan LVM:n johdolla parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän välisessä yhteistyössä. Metsäteollisuus on käynyt tiivistä vuoropuhelua LVM:n kanssa koko valmistelun ajan ja jatkanut syksyn aikana tapaamisia työtä ohjaavan parlamentaarisen työryhmän jäsenten kanssa.

LVM esitteli ensimmäisen version suunnitelmaluonnokseksi syyskuussa. Luonnos viimeistellään ja siitä laaditaan vaikutusarvio loppuvuonna 2020. Tämän jälkeen kokonaisuus lähtee lausunnoille ja työn tulokset toimitetaan eduskunnalle selontekona keväällä 2021.

‍

Metsäteollisuuden keskeiset tavoitteet Liikenne 12 -suunnitelmalle ovat tavaraliikenteen tarpeiden tunnistaminen, väylien kunnossapidon pysyvä 300 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus ja alemman tiestön merkityksen ymmärtäminen osana vientikuljetusketjua.  Kunnossapitokohteiden tunnistamisessa metsäteollisuus on korostanut toimivan vuoropuhelun jatkumista Väyläviraston ja ELY-keskusten kanssa.

‍

Metsäteollisuus on pitänyt tärkeänä liikennejärjestelmän häiriöttömyyttä ja nostanut esiin huonokuntoisten väylien, logistiikkaketjuun kohdistuvien lakkojen sekä riittämättömän jäänmurtajakapasiteetin aiheuttamat haitat vientikuljetusketjulle.

‍

Syyskuussa julkistettu suunnitelmaluonnos sisälsi kunnossapitorahoituksen pysyvän tasokorotuksen ja rahoituksen sitomisen indeksiin, sekä yksityisteiden rahoitustason noston. Pääväylien merkitys korostui 1. luonnosversiossa suhteessa muuhun liikenneverkkoon. Tiestön kunnon ja talvihoidon merkitys kuljetusten tehostamisessa ja päästövähennysten saavuttamisessa oli sen sijaan nostettu luonnoksessa hyvin esille.

‍

Suunnitelmaluonnoksessa ehdotettiin myös panostuksia rautateiden raakapuuterminaaleihin ja sisävesikuljetuksiin. Lisäksi ehdotettiin Väyläviraston ja kuntien kartoittavan nykyisten HCT-kuljetusten pullonkauloja tie- ja katuverkolla osana elinkeinoelämäyhteistyötä. Metsäteollisuus on korostanut yli 76-tonnisen kaluston näkökulman sisällyttämistä ao. tarkasteluun.

Meriväylien kehittämisen osalta suunnitelmaluonnoksessa on mukana uusien teollisuusinvestointien ja niihin liittyvien merikuljetusten kasvun mahdollistaminen. Talvimerenkulun rahoituksen tasoa ehdotetaan nostettavaksi kohti vuotta 2032 ottaen huomioon jäänmurtajien korjauksien lisätarve. Digitalisaatioon, automaatioon ja tiestön dynaamisiin tietoihin liittyvät teemat olivat luonnoksessa hyvin esillä.

‍

Liikenneasiat vuoden 2021 talousarvioesityksessä

Hallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi sisältää perusväylänpidon momentilla

300 miljoonan euron lisärahoituksen korjausvelan vähentämiseksi. Kehittämishankkeissa on mukana useita metsäteollisuuden kuljetuksia sujuvoittavia hankkeita, kuten Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen.

‍

Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen esitetään 13 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuonna 2020 yksityistieavustusten taso on ollut 20 miljoonaa euroa, joten suunta on väärä. Riittävä rahoitustaso olisi 40 miljoonaa euroa vuodessa.

‍

Elokuussa voimaan tullut dieselveron korotus nostaa metsäteollisuuden vuotuisia kuljetuskustannuksia yli 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä työkone- ja lämmityspolttoaineille on ehdotettu 105 miljoonan euron kiristystä, mikä tarkoittaisin metsäteollisuudelle noin 3 miljoonan euron lisäkustannusta per vuosi. Esillä on ollut myös parafiinisen dieselöljyn laatuporrastuksen ja etanolidieselin lähipäästöalennuksen poisto. Ehdotusten vaikutus metsäteollisuuteen on auki.

Myönteistä on, että väylämaksujen puolitus jatkuu vuonna 2021 ja puolitusta ehdotetaan jatkettavan vuoden 2022 loppuun. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee metsäteollisuuden näkemyksen mukaan olla jäänmurron rahoittaminen suoraan valtion budjetista.

‍

Lisätietoja antaa:

Outi Nietola

Logistiikkapäällikkö

040 194 4776

‍

‍