12.5. julkaistulla toimintasuunnitelmalla ohjataan EU:ta kohti vuoden 2050 päämäärää, joka on terve maapallo terveille ihmisille. Suunnitelma ei sisällä suoria tavoitteita teollisuudelle.

‍

Toimintasuunnitelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat keskeiset tavoitteet saastumisen vähentämiseksi. Tarkoituksena on

‍

  • parantaa ilmanlaatua ilman pilaantumisen aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien vähentämiseksi 55 prosentilla
  • parantaa vedenlaatua vähentämällä jätettä, merien muoviroskia (50 prosenttia) ja ympäristöön päästettyjä mikromuoveja (30 prosenttia)
  • parantaa maaperän laatua vähentämällä ravinnehävikkiä ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä 50 prosentilla
  • vähentää ilman pilaantumista, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta, 25 prosentilla EU:n ekosysteemeissä
  • vähentää liikennemelua, joka aiheuttaa ihmisille kroonista haittaa, 30 prosentilla ja
  • vähentää jätteen syntymistä merkittävästi ja jäännösyhdyskuntajätettä 50 prosentilla.

‍

Toimintasuunnitelma nivoo yhteen kaikki asiaankuuluvat EU-politiikanalat saastumisen torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Toimintasuunnitelmalla – yhdessä viime vuonna hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian kanssa – muunnetaan myrkyttömään ympäristöön tähtäävä EU:n saasteettomuustavoite konkreettisiksi toimiksi. Saasteettomuustavoite on linjassa ilmastoneutraaliutta, terveyttä, luonnon monimuotoisuutta ja resurssitehokkuutta koskevien EU:n tavoitteiden kanssa. Se perustuu aloitteisiin, joita on käynnistetty energian, teollisuuden, liikkuvuuden, elintarvikkeiden, kiertotalouden ja maatalouden alalla.

‍

Visio vuodelle 2050 on ”maailma, jossa saastuminen on vähennetty tasolle, joka ei enää ole haitallinen ihmisten terveydelle ja luonnonekosysteemeille”. Visio on hyvin kunnianhimoinen, mutta nähtäväksi jää, miten se käytännössä näkyy tulevina vuosina. Suunnitelmassa todetaan kuitenkin, että taloudellisen toiminnan hidastaminen ei ole tapa, jolla EU näkee tavoitteeseen päästävän EU:n tai muun maailman osalta.

‍

Suunnitelma sisältää paljon jo sovittuja toimenpiteitä. Suurin osa 33 toimenpiteestä on jo listattu Green Dealin alla, esimerkiksi teollisuuspäästödirektiivin päivitys, joka on metsäteollisuudelle keskeinen lainsäädäntötoimi suunnitelmassa. Teollisuus on suunnitelmassa vain yhtenä osana kokonaisuutta, joten suoraan yksinomaan teollisuuteen kohdistuvia tavoitteita ei ole mukana. Kun siirrytään ylätason tavoitteista konkreettisiin toimenpiteisiin, vaatimukset tulevat kuitenkin kohdistumaan myös teollisuuteen eri aloitteissa. Esimerkkinä tästä on ilman- ja vedenlaatunormien tiukentaminen, joka voi epäsuorasti vaikuttaa ympäristöluvituksessa tulevina vuosina, tai mikromuovia koskevat vähentämistoimet.

‍

Yleisesti ottaen varovaisuusperiaatetta ja “polluter pays” -ajatusta korostetaan useampaan otteeseen suunnitelmassa. Ympäristövaikutusten kompensaatioajattelu sekä uudet innovaatiot ja teknologiat päästöjen vähentämiseksi nousevat myös esille. Vesimaksut on myös mainittu suunnitelmassa. Suunnitelma sisältää myös viittauksen tulevaan due diligence -lainsäädäntöön.

‍

Nollapäästösuunnitelmassa on myös vahva linkki kiertotaloustoimintasuunnitelmaan. Kulutukseen liittyvissä kohdissa korostuu tuleva Sustainable Products Initiative ja sen kautta Product Environmental Footprint ja Organisation Environmental Footprint -menetelmät, jotka suunnitelman mukaan tukevat läpinäkyvää, vankkaa, järjestelmällistä ja integroitua tuotteiden ja organisaatioiden vertailua EU:n markkinoilla.

‍

Toimintasuunnitelmassa esitetään useita lippulaivahankkeita ja toimia, muun muassa seuraavat:

‍

  • linjataan ilmanlaatunormit tiiviimmin WHO:n uusimpien suositusten mukaisiksi
  • tarkastellaan uudelleen vedenlaatunormeja, myös EU:n jokien ja merien osalta
  • vähennetään maaperän pilaantumista ja lisätään ennallistamista
  • tarkastellaan uudelleen suurinta osaa EU:n jätelainsäädännöstä, jotta jätesäädökset olisivat puhtaan kiertotalouden periaatteiden mukaisia
  • edistetään saasteetonta tuotantoa ja kulutusta
  • esitetään tulostaulu EU:n alueiden ympäristötehokkuudesta, jotta voidaan edistää saasteettomuutta kaikilla alueilla
  • vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta – suhteettoman suuri osa terveyshaitoista kasautuu nykyään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kannettavaksi
  • pienennetään EU:n ulkoista saastejalanjälkeä rajoittamalla sellaisten tuotteiden ja jätteiden vientiä kolmansiin maihin, joilla on haitallisia ja myrkyllisiä vaikutuksia
  • perustetaan ns. eläviä laboratorioita vihreitä digitaalisia ratkaisuja ja älykästä saasteettomuutta varten
  • organisoidaan saasteettomuutta käsitteleviä EU:n tietokeskuksia ja saasteettomuutta käsittelevä sidosryhmäalusta
  • lujitetaan saasteettomuusperiaatteiden noudattamisen valvontaa yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.

‍

Nollapäästösuunnitelma liitteineen löytyy oheisten linkkien takaa:

https://ec.europa.eu/environment/pdf/zero-pollution-action-plan/communication_en.pdf

https://ec.europa.eu/environment/pdf/zero-pollution-action-plan/annexes_en.pdf

‍