Suomessa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelu sekä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän keskustelut ovat vauhdissa. EU:ssa ilmastolaki etenee ja komissio julkaisi ilmastosuunnitelman, jonka merkitys konkretisoituu ensi kesään mennessä.

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä edellyttää muun muassa kansallisen ilmastolain päivittämistä sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelua.

Euroopan unioni puolestaan tavoittelee ilmastoneutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi vuoden 2030 päästövähennystavoitteita kiristetään ja vuosille 2021-2030 sovittua ilmasto- ja energialainsäädäntöä tullaan muuttamaan.

Keskustelu puunkäytöstä ja metsätaloudesta jatkuu sekä Suomessa että Brysselissä.

Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelu on käynnissä

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema ilmasto- ja energiastrategia on luonteeltaan monitahoinen toimenpideohjelma. Kokonaisuus muodostuu teollisuuden ilmastotiekarttojen ja fossiilittoman liikenteen tiekartoista sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, maankäyttösektorin ilmastoratkaisuista ja energia-alan sektori-integraatiotyöryhmän näkemyksistä. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän keskusteluissa on puolestaan painotettu kestävää elvytystä.

Metsäteollisuuden tavoitteena on, että alan ilmastotiekartan kuvaamat ilmasto- ja talouspotentiaalit otetaan valmistelussa huomioon siten, että strategiaan kirjattavat toimet turvaavat metsäteollisuuden kustannuskilpailukykyä, raaka-aineen saantia sekä alan kehittymistä ja investointiedellytyksiä Suomessa. Kestävän elvytyksen osalta metsäteollisuus näkee tärkeänä, että se ei vääristä kilpailua.

Eurooppa kiristää ilmastotoimia

Tuleva Euroopan ilmastolain päätavoite on saavuttaa ilmastoneutraalisuus 2050 mennessä. Tuolloin Eurooppa ei enää lisäisi hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja lakkaisi siten lämmittämästä ilmastoa.

Metsäteollisuuden tavoitteena 2050-politiikassa on, että EU:n ilmastotoimet painottaisivat fossiilisten päästöjen vähentämistä ja että kukin jäsenmaa pyrkisi ilmastoneutraalisuuteen. Tavoitteena on, että ilmastotoimissa ei painottuisi metsänielujen kasvattaminen eikä syntyisi tilannetta, jossa metsiä käytettäisiin fossiilisten päästöjen kompensointiin tavalla, joka vaarantaa puunsaannin jalostukseen.

Eurooppa kiristää myös vuotta 2030 koskevaa päästövähennystavoitettaan, jotta ilmastoneutraalisuuden saavuttaminen vuonna 2050 olisi mahdollista. Kiristys johtaa siihen, että komissio haluaa avata vastikään sovittua ilmasto- ja energialainsäädäntöä, mukaan lukien päästökauppaa, energiatehokkuutta, nielupolitiikkaa ja uusiutuvaa energiaa koskevaa säätelyä.

Metsäteollisuuden tavoitteena 2030-politiikassa on, että lainsäädäntöä ei muuteta tavalla, joka vaikeuttaa puunkäyttöä (biomassan kestävyyskriteerit, nielupolitiikka), rajoittaa energiankäyttöä (energiatehokkuusdirektiivi), nostaa teollisuuden energiakustannuksia (energiaverodirektiivi) tai lisää hiilivuotoriskiä (päästökauppadirektiivi).

Puunjalostuksen ja aktiivisen metsätalouden mahdollisuudet esille ilmastopolitiikassa

Metsäteollisuuden yleisenä tavoitteena on, että Suomen ja EU:n politiikat lyhyellä sekä pitkälläaikavälillä toisivat esiin puunjalostuksen sekä aktiivisen metsätalouden ilmastohyödyt.

Toistaiseksi päätöksenteossa ei ole riittävästi huomioitu sitä, että puusta jalostetut tuotteet varastoivat hiiltä ja voivat korvata sellaisia uusiutumattomista raaka-aineista valmistettavia tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa enemmän fossiilisia päästöjä.

Metsänielupolitiikka puolestaan on ollut liian lyhytnäköistä. Keskustelu on seurannut vuosittaisia heilahteluita nielulukemissa, mutta ei ole erityisesti kannustanut pitämään metsiä terveinä ja hyvässä kasvukunnossa hamaan tulevaisuuteen asti, vaikka se on ilmastoneutraalisuuden edellytys.

Lisätietoja:

Ahti Fagerblom

Energia- ja ilmastopäällikkö

040 820 9763