‍Glasgow’n ilmastokokouksessa oli tarkoitus sopia Pariisiin ilmastosopimuksessa auki jääneet kohdat (raportoinnin läpinäkyvyys ja markkinamekanismit). Tässä myös onnistuttiin. Lisäksi linjattiin muun muassa fossiilisen energianvähentämisestä ja ilmastorahoituksesta.

 

Kokouksessa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen tähtäävä enintään 1,5 asteen lämpenemistavoite vakioitui aiemman 2 asteen tilalle. Tämän voi ennakoida luovan entistä suurempaa painetta myös nielujen vahvistamiselle, koska pelkillä päästövähennyksillä on 1,5 asteen tavoite lähes mahdotonta saavuttaa. Jatkossa tultaneen tarkastelemaan kaikkia erilaisia nieluja (maaperä, vesistöt, kasvillisuus ja teknologiset nielut eli hiilidioksidin talteenotto).

 

Jatkossa valtioiden päästövähennyslupauksia tullaan tarkastelemaan vuosittain. Tämä heijastunee myös EU:n ilmastotavoitteisiin sekä niihin liittyviin direktiiveihin ja asetuksiin, joita päivitetään parhaillaan Fit For 55 -paketissa.

 

Uutta ilmastoneuvotteluille oli vaatimus tehottomien fossiilisen energian saamien tukien vähentämisestä sekä lausuma kivihiilen käytön vähentämisestä. Vaikka nämä vaatimukset ovat jossain määrin epämääräisiä, niin ne ovat selvä kannanotto fossiilienergiaa vastaan.

 

Metsäkadon pysäyttämistä koskevaan julkilausumaan lähti mukaan yli 100 valtiota, joiden joukossa ovat mm. Brasilia, Kiina, USA ja Venäjä. Lisäksi kehittyville maille luvattiin vuosittaista ilmastorahoitusta 100 miljardia dollaria ja tämä summa on tarkoitus tuplata vuonna 2025.

 

Läpinäkyvyys ja markkinamekanismit

 

Suuret taloudet raportoivat jatkossa yhtäläisesti päästöistään. Ilmastokokouksessa sovittiin niin sanotusta läpinäkyvyyskehikosta, jonka myötä raportointitaulukot saatiin valmiiksi. Tämä varmistaa sen, että raportointi yhdenmukaistuu ja vahvistuu 2024 alkaen.

 

Myös kansainvälisen markkinamekanismin säännöistä saatiin viimein sopu, joka mahdollistaa päästöjen vähentämisen siellä missä se on kustannustehokkainta. EU on viime vuosina suhtautunut kielteisesti markkinamekanismien käyttöön, vaikka kansainvälisten markkinamekanismien hyödyntäminen olisi yksi lisäkeino päästövähennysten tekemiseen. Nähtäväksi jää osallistuuko EU jatkossa markkinamekanismeja koskevien pelisääntöjen laadintaan.