Voikukka sinistä taivasta vasten

Ilmapäästöjä vähennetty tehokkaasti

Metsäteollisuuden hiukkas-, rikki- ja typenoksidien päästöt ilmaan ovat alle 10 prosenttia Suomen päästöistä. Hajurikkiyhdisteet ovat vähentyneet lähes merkityksettömiksi viime vuosina tehokkaiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien ansiosta.

Metsäteollisuus on käyttänyt ilmansuojeluinvestointeihin keskimäärin hieman yli 15 miljoonaa euroa vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ilmanlaatutavoitteet saavutetaankin hyvin teollisuuspaikkakunnilla. Typen oksidien vähentäminen on edelleen haaste. Metsäteollisuuden vahvuus on suuri bioenergiaomavaraisuus. Suomen uusiutuvasta energiasta 2/3 on metsäteollisuussidonnaista. Energiatehokkuussopimukset ovat osa tehokasta ympäristötyötä.

Sellutehtaat lähes hajuttomia

Sellutehtaan keittoprosessissa tarvittavat rikkikemikaalit aiheuttavat hajua yhdistyessään puun orgaanisiin yhdisteisiin. Hajuyhdisteet ovat mm metyylimerkaptaania ja niiden määrää ilmaistaan TRS-luvulla (total reduced sulphur).

Hajukaasut kerätään huolellisesti talteen prosessin jokaisesta osasta. Ne käsitellään polttamalla omassa erillisessä polttoprosessissa tai soodakattilassa. Järjestelmään kuuluu useita varajärjestelmiä häiriötilanteiden hallitsemiseksi.

Ihmisen hajukynnys rikkiyhdisteiden suhteen on erittäin alhainen. Terveysriski hajusta tulee vasta hajukynnyksen ylittyessä tuhatkertaisesti.

Ilmalaatutavoitteet saavutetaan Suomessa hyvin. Suurin osa ylityksistä johtuu kaukokulkeumasta. Liikenteen osuus päästöistä on merkittävä.

Haasteena typenoksidien päästöjen vähentäminen

Energian- ja selluntuotannosta syntyvien typen oksidien määrä on vähentynyt muita päästöjä vähemmän viime vuosina. Energiatehokkuuden lisääminen sellutehtailla on ollut suurin syy, miksi typenoksidipäästöt (NOx) eivät ole juuri vähentyneet selluntuotannossa. Soodakattiloiden aiheuttamasta typen oksidien päästöstä kolmannes tulee polttoaineesta eli puusta mustalipeäksi liotetusta ligniinistä. Typen oksidien määrää hallitaan ohjaamalla polttoprosesseja tehokkaasti.

Suurten polttolaitosten BAT-uudistuksen kustannusvaikutuksia kohtuullistettava kansallisessa toimeenpanossa

Suurten polttolaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikka kuvaavat BAT-päätelmät (LCP-BREF) hyväksyttiin jäsenmaiden komiteassa huhtikuussa 2017. BAT-päätelmissä (Best Available Techniques) kuvataan suurten polttolaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja sillä saavutettavia päästötasoja. Teollisuuspäästödirektiivi ja vuonna 2014 hyväksytty ympäristönsuojelulaki velvoittavat polttolaitoksia noudattamaan päätelmissä määritettyjä päästötasoja.

Biomassalaitokset jäivät päätelmien valmistelussa kivihiililaitosten jalkoihin. Biomassakysymyksille ei riittänyt ymmärrystä komissiolta tai muilta jäsenmailta, eikä biomassalaitosten todellisia päästövähennysmahdollisuuksia sekä vähennyksiin liittyviä kustannuksia otettu huomioon. Tämä johti biomassalaitosten epärealistisen tiukkoihin päästötasovaatimuksiin. Biomassalaitoksille annettiin suhteessa paljon tiukemmat vaatimukset kuin kivihiililaitoksille.

Pöyryn selvityksen mukaan Suomen metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koituisi hyväksytyistä päästötasovaatimuksista yhteensä 430 miljoonan euron investointikustannukset biomassa- ja turvelaitosten osalta. Pöyry on arvioinut, että investointikustannusten lisäksi laitosten vuosittaiset käyttökustannukset lisääntyisivät yhteensä 30 miljoonalla eurolla. On keskeistä, että BAT-päätelmien kustannusvaikutuksia kohtuullistetaan kansallisessa toimeenpanossa. Ilman kohtuullistamista lähes puolet yllä mainituista kustannuksista tulisi metsäteollisuudelle.

Pöyryn selvityksen mukaan suomalaisille laitoksille koituvat päästövähennyskustannukset olisivat suurimmaksi osaksi kohtuuttomat verrattuna ympäristöhyötyihin. Näin tiukkoihin päästötasoihin olemassa oleville laitoksille ei löydy ympäristöperusteita. On muistettava, että päästövähennystekniikoiden asentaminen ja soveltuvuus olemassa oleviin laitoksiin on paljon haasteellisempaa kuin uusiin.

Lisätietoja antaa

Fredrik Blomfelt

Ympäristöpäällikkö

040 705 7389