Metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti

Suomessa massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden määrä on tuotantoon suhteutettuna laskenut yli 95 prosenttia vuodesta 1992. Jotta kaatopaikkajätteitä voitaisiin edelleen vähentää, tarvitaan muutoksia jätteiden hyötykäyttöä rajoittavaan lainsäädäntöön.

Kaatopaikkajätteiden määrä on laskenut voimakkaasti

Metsäteollisuus kehittää aktiivisesti sivutuotteidensa ja jätteidensä hyötykäyttöä. Kaatopaikkajätteiden määrä on saatu laskemaan alle kymmenesosaan 90-luvun alusta. Samana ajanjaksona massan ja paperin tuotanto on kasvanut. Tuotantoon suhteutettuna kaatopaikkajätteiden määrä on vähentynyt 95 prosenttia vuodesta 1992.

Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden väheneminen on tapahtunut pääosin ennen jäteveron kaltaisia taloudellisia ohjauskeinoja. Vuoden 2011 alusta teollisuuden kaatopaikoille laajennettu jätevero nostaa sekä kaatopaikkasijoittamisen että jätteiden hyötykäytön kustannuksia.

Käytännössä vaihtoehtoisen ratkaisun (kaatopaikkasijoittaminen) hinta määrittää hyötykäytön hinnan silloin, kun hyödyntäjä on ulkopuolinen taho. Jätevero heikentää metsäteollisuusyritysten kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi Ruotsiin, jossa metsäteollisuuden jätteistä ei makseta jäteveroa.

Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä parannettava

Jäteveroa tehokkaampi keino metsäteollisuuden kaatopaikkajätteiden vähentämiseen on jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksien parantaminen. Hyötykäyttöä rajoittavaa lainsäädäntöä on kehitettävä siten, ettei hyödyntämiseen soveltuvaa jätettä jouduta sijoittamaan kaatopaikoille. Jätteiden hyötykäytöllä säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätteiden kaatopaikkasijoittamista.

Suurimpia esteitä tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiselle ovat olleet lupamenettelyn hitaus ja sivuvirtojen luokittelu jätteiksi. Voimassa oleva jätelaki mahdollistaa jo sivuvirtojen tuotteistamisen sivutuotteina, eikä niiltä enää vaadita hyötykäyttöä hidastavaa jätteiden lupakäytäntöä. Sivutuotteet eivät ole jätettä missään vaiheessa, vaan niihin sovelletaan tuotteille kohdistuvia vaatimuksia, kuten tarvittaessa REACH-velvoitteita. Vielä selkeyttä kuitenkin kaivataan jätelain sivutuote luokituksenmääräytymiseen.

Tuhkien hyötykäyttöä edistettävä

Uusiutuvan energian käytölle asetetut tavoitteet lisäävät syntyvän tuhkan määrää tulevaisuudessa. On pidettävä huoli, ettei lainsäädännöllä samaan aikaan turhaan rajoiteta tuhkan hyötykäyttöä esimerkiksi lannoitteena tai maarakentamisessa.

Tuhkalannoitusta rajoittavaan kansalliseen lainsäädäntöön tehtiin vuonna 2011 muutoksia, joilla tuhkien sisältämät ravinteet saadaan jatkossa entistä paremmin kierrätettyä lannoitteena takaisin metsiin. Uusi EU:n lannoiteasetus tuo uudenlaisia haasteita. Metsäteollisuuden sivutuotteet, kuten tuhkat, kuitulietteet ja kalkit, joita on vuosia käytetty Suomessa menestyksekkäästi lannoitevalmisteina ja maanparannusaineina, tulee saada EU-lannoiteasetuksen jatkotyössä myös asetuksen soveltamisalaan.

Uusia käsittely- ja hyödyntämismenetelmiä tutkitaan

Jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäytön tehostamista ja tuotteistamista tutkitaan metsäteollisuudessa laajasti. Tutkimuskohteita ovat mm. tuhkan hyötykäyttö rakennusteollisuudessa ja maarakentamisessa sekä lietteiden käyttö laajamittaisesti lannoitevalmisteiden raaka-aineena.

Jätteiden kaatopaikkasijoittamisen vähentämiseksi on olennaista selvittää tuotannosta syntyvien jakeiden uudet käyttömahdollisuudet ja huolehtia siitä, että lainsäädäntö mahdollistaa niiden hyötykäytön. Yhtenä tärkeänä elementtinä on hyödyntämisketjun eri toimijoiden hyvä yhteistyötä. Teollisten symbioosien avulla voidaan jatkojalostaa metsäteollisuuden sivutuotteita ja luoda kannattavaa liiketoimintaa.

Euroopan komission julkaisi joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin, jonka pohjalta päivitettiin kuutta jätealan direktiiviä. Näistä jätepuitedirektiivi, pakkausjätedirektiivi sekä kaatopaikkadirektiivi liittyvät vahvasti myös suomalaiseen metsäteollisuuteen. Uudet direktiivit astuivat voimaan kesällä 2018 ja niiden kansallinen täytäntöönpano on käynnissä.

Lisätietoja antaa

Maija Rantamäki

Ympäristöasiantuntija

040 828 3012