Vaurautemme lähde: Sellu ja sen jatkojalosteet

Suomen tärkein yksittäinen vientituote on sellupohjaiset paperi- ja kartonkituotteet. Yhteensä sellusta ja sen jatkojalosteista Suomeen virtasi vientituloja 9,7 miljardia euroa vuonna 2018.

Jo 1880-luvulta sellun tuotanto ja sen jatkojalostaminen erilaisiksi paperi- ja kartonkituotteiksi on ollut suomalaisen vaurauden lähde. Selluosaamisen avulla metsäinen maamme on kirinyt maailman hyvinvoivimpien maiden kärkijoukkoon.

Suomalaisen sellun maailmalla tunnetuin huipputuote on pitkäkuituinen havupuusellu, jota saadaan kuusista ja männyistä. Havusellussa on pitkät, jopa muutaman millimetrin pituiset kuidut, jotka tuovat tuotteisiin ylivertaisia ominaisuuksia.

Havusellusta tehdään pakkauksiin kartonkia, joka on samalla kestävää ja kevyttä. Siitä valmistetaan hygieniapaperia, joka on sekä pehmeää että kestävää. Pitkäkuituisesta sellusta saadaan myös kovia, taipuisia, läpinäkyviä ja kuultavia materiaaleja.

Maamme tärkein vientituote

Sellun valtava merkitys koko kansantaloudelle paljastuu helposti Tullin vientitilastoista. Vuonna 2018 maamme tärkein yksittäinen vientituote oli sellupohjaiset paperi- ja kartonkituotteet, mutta lisäksi maailmanmarkkinoille vietiin sellua sellaisenaan.

Kaikkiaan sellusta sekä paperi- ja kartonkituotteista virtasi Suomeen 9,7 miljardia euroa vientituloja. Niiden osuus koko metsäteollisuuden viennin arvosta oli 74 prosenttia. Metsäteollisuuden kaikkien tuotteiden osuus Suomen koko tavaraviennistä taas oli 20,7 prosenttia.

Sellun taloudellinen merkitys on kasvanut 2010-luvulla niin paljon, että on puhuttu jopa sellubuumista ja selluvallankumouksesta. Suomi on maailman kahdeksanneksi suurin selluntuottajamaa.

 

Parhaimmillaan sellun tuotanto on erittäin kannattavaa. Kannattavasta liiketoiminnasta hyötyy koko yhteiskunta.  Ja kannattava liiketoiminta tuottaa resursseja innovaatioille.

Metsäteollisuuden vaikutukset ovat laajat koko kansantaloudessa, koska alan arvoketju on pitkälti kotimaisesta raaka-aineesta johtuen mittava. Yksi työpaikka metsäteollisuudessa luo 2,3 työpaikkaa muille aloille.

Konsulttiyhtiö EY:n vuonna 2017 tekemien laskelmien mukaan metsäteollisuus työllistää välilliset vaikutukset huomioiden 140 000 ihmistä ja suoraan 42 000. Verotuloja metsäteollisuus ja metsätalous tilittävät välilliset vaikutukset huomioiden noin 3,9 miljardia euroa joka vuosi.

Tuotantoprosessi kehittyy koko ajan

Sellun keittämisen peruskaava ei juuri ole vuosikymmenten saatossa muuttunut. Mutta koneet ja prosessin yksityiskohdat ovat kehittyneet ja parantuneet huimasti.

Nykyaikaisella sellutehtaalla puu muuttuu selluksi alle 20 tunnissa. Massan valmistaminen alkaa, kun kuitupuu kuoritaan ja puu haketetaan pieniksi lastuiksi.

Hake keitetään korkeassa paineessa kemikaaliliuoksessa, jotta puun side- ja liima-aineet liukenevat ja kuidut eriytyvät massaksi. Sellumassa pestään ja valkaistaan. Kuivuttuaan se muistuttaa olomuodoltaan pumpulia. Kuljetusta varten sellu leikataan arkeiksi ja arkeista kootaan sellupaaleja.

 

 

Puun kuoresta tuotetaan bioenergiaa. Se voidaan myös hyödyntää tuottamalla biokaasua, jolloin sellutehtaalla ei tarvitse käyttää öljyä tai maakaasua. Myös sellun keittoliuoksen jäämästä, mustalipeästä voidaan tuottaa energiaa.

Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen on olennainen osa tuotantoprosessin kehittämistä ja materiaalitehokkuutta. Puusta erotettua ligniiniä voidaan hyödyntää esimerkiksi vaneriliimoissa ja tulevaisuudessa jopa akuissa. Mäntyöljyä ja tärpättiä taas käytetään muiden muassa hammastahnoissa, hajuvesissä, deodoranteissa, tiemaalauksissa, auton renkaissa sekä puhdistus- ja desinfiointi-aineissa.

Tuotantoprosessien kehittymisestä kertoo se, että sellua tuottavat yritykset ovat paalupaikalla tilastoissa, joissa kartoitetaan niin sanottuja prosessi-innovaatioita. Prosessi-innovaatio tarkoittaa yrityksen käyttöön ottamaa kokonaan uutta tai olennaisesti parannettua tavaroiden tai palveluiden tuotantoprosessia, jakelumenetelmää tai tukitoimintoa.

Tilastokeskuksen innovaatiotoimintaa kartoittavassa CIS-tutkimuksessa 67 prosenttia sellua tuottavista yrityksistä ilmoitti ottaneensa uusia tai paranneltuja tuotantomenetelmiä käyttöön vuosina 2014–2016. Selluntuottajilla innovaatioiden käyttöönotto oli yleisempää kuin millään muulla toimialalla Suomessa.

Prosessien viilaaminen on myös tuottanut tulosta. Metsäteollisuuden kokonaistuotannon tasolla tarkasteltuna esimerkiksi tuotannon ympäristötaakka on keventynyt selvästi. Tuotannossa ei juuri enää synny kaatopaikkajätteitä ja jätevesienkin määrä on pienentynyt huimasti. Hiilidioksidia vapautuu ilmakehään 64 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990.

Kemiallista sellua valmistetaan 14 tehtaassa

  • Suomessa toimii 14 kemiallista massaa valmistavaa sellutehdasta. Lisäksi mekaanista massaa valmis­tavia tehtaita on kahdeksan.
  • Sellutehtaat ovat yleensä osa integraattia, jossa on myös saha sekä paperi- tai kartonkitehdas.
  • Vuonna 2018 selluntuotanto nousi 8,2 miljoonaan tonniin, josta vien­tiin meni 3,7 miljoonaa tonnia.
  • Tuotantokapasiteeliltaan Suomi on Euroopan toiseksi suurin selluntuottaja Ruotsin jälkeen ja koko maailmassa kahdeksanneksi suurin.
  • Sellun merkittävimmät vientimaat ovat Kiina (37%), Saksa (13%), Italia (8%), Alankomaat (7%) sekä Turkki (6%).

 

Energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa

Suomalainen sellutehdas on energiatehokkuudessaan EU-maiden parhaimmistoa. Konsulttiyhtiö Fisher Internationalin vertailun mukaan kemiallisen sellun tuotannossa käytetään Suomessa sähköä ja höyryä yhteensä keskimäärin alle 10 gigajoulea tuotettua sellutonnia kohti, kun EU-maissa keskiarvo on melkein 11 gigajoulea.

Fisherin selvityksen mukaan suomalaisten tehtaiden energiatehokkuus selittyy pitkälti sillä, että tehtaat ovat moderneja ja niiden energiatehokkuuteen on myös panostettu.

Meillä huomattava osa tehtaista on niin sanottuja integraatteja, joissa tuotetaan sellun lisäksi sen jatkojalosteita paperia ja kartonkia. Sellun tuotannon lämpövirrat ja energiantuotannon lämmöt pystytään hyödyntämään paperi- ja kartonkitehtaalla. Tehtailla käytetään runsaasti uusiutuvaa energiaa, joten tuotanto on tehokasta ja ympäristöystävällistä.

 

Lue täältä lisää innovaatioista, jotka pohjaavat selluun: Sellu: Innovaatioiden sampo