Sellun ja paperin valmistukseen sopivaa kuitupuuta syntyy metsien harvennushakkuissa

Paljonko puuta tarvitaan paperiin?

Paperin raaka-aineita ovat kuitupuu ja kierrätyksen kautta saatava kierrätyskuitu. Suomella on merkittävä rooli nimenomaan eurooppalaisen neitseellisen kuidun tuottajana, sillä puukuitua ei voi kierrättää ikuisesti.

Sellun ja paperin valmistukseen sopivaa kuitupuuta syntyy metsien harvennushakkuissa

Paperin raaka-aineita ovat kuitupuu ja kierrätyksen kautta saatava kierrätyskuitu. Suomella on merkittävä rooli nimenomaan eurooppalaisen neitseellisen kuidun tuottajana, sillä puukuitua ei voi kierrättää ikuisesti.

Paperin raaka-ainetta on Suomessa runsaasti. Suomessa metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä käytetään, ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia jää vuosittain runsaasti käyttämättä.

Sellun ja paperin valmistukseen sopivaa kuitupuuta syntyy metsien harvennushakkuissa ja sahojen jalostaessa tukkipuuta erilaisiksi puutuotteiksi.

Kuutiometristä puuta 10 000 litran maitopurkkia

Yhdestä isosta tukkipuusta tai tenniskentän kokoisen alueen harvennuspuista saadaan kuutiometri puuta. Kuutiometristä puuta voidaan valmistaa pehmopaperit vuodeksi 12 suomalaiselle tai yli 10 000 litran maitopurkkia.

Samasta puumäärästä syntyy noin 100 000 A4-arkkia, biopolttoainetta 1250 kilometrin henkilöautolla ajoon tai omakotitalon kahden kuukauden lämmitysenergia.

Yhdestä pienestä puusta (harvennuspuu) riittää kuitua 200 – 300 sanomalehteen. Suuren valtakunnallisen sanomalehden päiväpainokseen (500 000 kpl), tarvitaan kahdeksan hehtaaria ensiharvennuskuusikkoa. Kuutiometristä puuta valmistuu noin 1200 kappaletta 50-60-sivuisia sanomalehtiä. Yhteen tämänlaajuiseen sanomalehteen tarvitaan noin 0,85 litraa puuta.

Kuutio harvennuspuita saadaan 25 x 30 metrin kokoiselta alueelta, jolta otetaan joka kolmas, noin 15-metrinen harvennuspuu. Kaksi kolmannesta puista jatkaa kasvuaan tukkipuiksi.

Kierrätyksellä puukuidun arvo kasvaa

Sataan kiloon toimistopaperia tarvitaan 0,3 kuutiometriä puuta. Puusta syntyy toimisto- tai aikakauslehtipaperia alla olevan taulukon mukaisesti ja kierrätyksellä puukuitu saadaan käyttöön useaan kertaan.

A. Toimistopaperia B. Aikakauslehtipaperia

Sellua 80 kg  Mekaanista massaa 150 kg

+ täyte- ja päällystysainetta 20 kg + täyte- ja päällystysainetta 50 kg

= 100 kg paperia = 200 kg aikakauslehtipaperia

1. kierrätys (70 % keräysaste) 1. kierrätys (70 % keräysaste)

= 70 kg paperia = 140 kg paperia

2. kierrätys (70 % keräysaste) 2. kierrätys (70 % keräysaste)

= 50 kg paperia = 100 kg paperia

Yhteensä 220 kg toimistopaperia Yhteensä 440 kg aikakauslehtipaperia
Tonni paperia sisältää paperilajista riippuen:

  • 500 – 900 kg puuta
  • 10 – 400 kg kaoliinia eli savea
  • 50 – 90 kg vettä

Jos tuotteeseen käytetään kierrätyskuitua, yhden paperitonnin valmistukseen kuluu noin 1200 – 1300 kg keräyspaperia. Puukuidut voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen 5 – 7 kertaa. Elinkaarensa päätteeksi kuidut käytetään uusiutuvaksi energiaksi.

Eri puulajien kuivatuoretiheydet eli puusta saatava raaka-ainemäärät ovat:

  • mänty 420 kg/kuutiometri
  • kuusi 380 kg/kuutiometri
  • koivu 510 kg/kuutiometri

Minkä kokoinen puu?

Harvennuspuut ovat tavallisesti noin 15-metrisiä ja niiden rinnankorkeusläpimitta on noin 13 cm. Jotta puuta voisi sanoa tukkipuuksi, sen pitää olla keskimäärin noin 20-metrinen. Silloin siitä saadaan vähintään 4 metriä pitkä tukki. Yhteen kuutioon menee enemmän kuin yksi tukkipuu. Poikkeuksellisen suurista puista voidaan saada kokonainen kuutiometri yhdestä puusta, mutta se on harvinaista.

 

Lisätietoja antaa